Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Psykiatrina työskentelevä Eva Rojas on itse tutkinnan alla. Tarina alkaa, kun Eva kertoo omalle psykiatrilleen tapahtumista, jotka johtivat hänen ammatinharjoittamislupansa perumiseen. Evan nuori potilas Penelope Montruos on vaikutusvaltaisesta viininvalmistajasuvusta, ja edessä on testamentin lukeminen, johon Penelope haluaa Evan henkiseksi tueksi. Pian käy ilmi, että Eva joutuu antamaan tukea myös murhatutkinnassa, sillä testamentti selvästi kuumentaa jonkun tunteita ja suvun mahtimies päätyy murhatuksi. Ikään kuin tässä ei olisi tarpeeksi, Eva itse on yksi pääepäillyistä.
Voisi kuvitella moisen häiritsevän normaalin ihmisen päivärytmiä, mutta Eva ei ole millänsäkään. Karismaattinen, nokkela, hieman holtiton ja taatusti itsevarma Eva ottaa tilanteen haltuun, varsinkin kun hän saa apua kuolleilta sukulaisnaisiltaan. Mistään kummituksista ei toki ole kyse, Evalla vain on pettämätön kyky kuvitella mielessään, miten edesmenneet naiset reagoisivat tilanteessa kuin tilanteessa. Tosin tarinan edetessä nousee esiin yhä enemmän kysymys siitä, onko naisten läsnäolossa kyse sittenkin Evan henkisistä ongelmista eikä vain vilkkaasta mielikuvituksesta.
Jordi Lafebren I am Their Silence ei ole periaatteessa mikään huiman omaperäinen tapaus. Murhamysteeri on mukiinmenevä, vaikkakin joiltain käänteiltään varsin epäuskottava. Eva Rojas tuntuu myös hahmona kovin tutulta. Kuinka monessa jännityskirjassa tai dekkarissa onkaan pääosassa nerokas, seksuaalisesti hieman holtiton nainen, jonka neuroepätyypillisyys on oikeastaan syy hänen nerokkuudelleen?
Moderni klisee tai ei, Eva kuitenkin toimii hahmona poikkeuksellisen hyvin. Sarjakuvan dialogi on ihan pätevää, mutta ennen kaikkea tästä on kiittäminen Lafebren tarkkaa ja uskomattoman ilmeikästä piirustustyyliä. Lukijalle ei tarvitse sanoa millainen Eva on tai mitä hän ajattelee, kaikki on luettavissa hänen kasvoiltaan ja elekielestään. Evan historia ja suhde mummoonsa on myös aidon koskettavasti taustoitettu. Kahden muun kuolleen sukulaisnaisen suhde Evaan jää tässä sarjakuvassa vielä vähän kaukaiseksi, mutta mikäli jatkoa seuraa, tähän asiaan varmasti vielä palataan.
I Am Their Silence onkin ennen kaikkea vahva aloitus. Sarjakuva ei ole juonenkäänteiltään virheetön, mutta Evan hahmo tuntuu sen verran toimivalta, että häneen törmää mielellään jatkossakin. Kun Lafebre muutenkin taitaa vauhdikkaan ja viihdyttävän kerronnan salat, tätä sarjakuvaa on helppo suositella.
