Tommi Liimatta: Jeppis 2

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Harvoinpa on kirjan motto niin kohdillaan kuin Tommi Liimatan toisessa lapsuusmuistoja perkaavassa romaanissa Jeppis 2. ”Molemmat tajusivat pian, että nuoruus tulisi eroamaan merkittävästi poikavuosista,” on David Henderson todennut. Ja kyllä vain: kesäkuussa 1987 11-vuotias Tommi on kiinnostunut Commodore 64:llä pelaamisesta, kasettimankassa pauhaa KISS, joskus Deep Purple, pihalla hypitään kilpaa keinusta ja krossataan fillareilla Meiän metässä. Kolme vuotta myöhemmin kasiluokalle siirtyvä Tommi on muuttamassa Pietarsaaresta Rovaniemelle, soittimena on oikea Landola, levysoittimesta kuunnellaan Beatlesia, Jimi Hendrixiä ja Doorsia. Kotiäänityksiä tehdään lähes maanisella tahdilla, omia bändejä tulee ja menee kasetinpuolien mukaan.

Oman elämän dokumentointi on ollut Tommi Liimatalle tapa elää ilmeisen pienestä pitäen. Päiväkirjat, sarjakuvat, kotiäänityskasetit, kaikki ovat tallessa ja järjestyksessä. Jeppis 2 perkaa Liimatan vanhoja arkistoja aivan käsittämättömällä tarkkuudella. Kuinka kukaan voi muistaa noin hillittömän määrän yksityiskohtia omasta lapsuudestaan! Liimatan mukana 1980-luvun lapsi pääsee elävästi mukaan omiin muistoihinsa. Näkökulma on välitön ja itsestäänselvä, lapsuuden ja murrosiän rajamailla tasapainoilevan pojan pään sisustaa lähietäisyydeltä zoomaava. Kuka kukin pietarsaarelaispoikien (ja vähitellen tyttöjenkin!) joukossa on, ei ole niinkään tärkeää. Kaikilla meillä on omat Jannumme, Ekumme, Viruksemme ja Heidimme.

Hurjassa yli 550 sivun mitassaan Jeppis 2 on kieltämättä melkoisen raskas paketti, mutta Liimatta vie tyylilajinsa äärimmilleen tietoisesti. Editoimalla enemmän kirjan pointti alkaisi hämärtyä. Myönnän, etten ihan sanasta sanaan jaksanut kaikkia kotibändinauhojen translitterointeja lukea, tunnelma välittyi muutenkin. Kaikkineen sukellus nuoren Liimatan elämän sisälle on kuitenkin kiehtova kokemus. Kannattaa tähän tarttua – sittenpä sen huomaa, kiinnostaako ja kuinka pitkälle!

PS. Vanhana Absoluuttisen Nollapisteen fanina kiinnitin tietenkin huomiota muutamaan tulevaisuuden kannalta olennaiseen seikkaan. Samu Lyhty ja renki ovat oikeita olemassaolevia henkilöitä, Nuaksen poikki voi uida…

Hannu

Lempääläinen opettaja Hannu Sinisalo tykkää jalkapallosta, kissoista ja lautapeleistä. Lukutottumuksiltaan Hannu on runsasruokainen klassikoista sarjakuviin ja dekkareista filosofiaan, mutta omimmillaan hän on viileän ironian ja älykkään huumorin parissa. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *