Mikko Aaltonen ja Jare Tiihonen: JHT : Musta lammas

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Cheek on ilmiö! Näin keski-ikäisenä naisihmisenä on ihan heti aluksi mainittava, että olen tykännyt Cheekistä jo ennen kaikkea kohua ja suurta julkisuutta. Lasteni kautta opin tykkäämään musasta ja niistä sanoituksista jo siis aikojen alussa.

Sivusilmällä olen Cheekin uraa seurannut ja biiseistä saanut hyvää mieltä. Tykännyt kuunnella, kun sanat rimmaavat ja syke on tarttuva. Lehtijuttuja en ole liioin lukenut, joten siksi oli ihan hienoa tarttua kirjaan, jonka toimittaja Mikko Aaltonen on keränyt kasaan Jare Henrik Tiihosta haastattelemalla.

JHT : Musta lammas, on hyvin avoin kuvaus nuoresta miehestä, jolla ei juuri muuta visiota ole, kuin että saa tehdä musiikkia ja omin ehdoin. Kovaa työtä ja periksi antamattomuutta tarvitaan, että päästään eteenpäin saralla, joka ei ole ollut niitä helpoimpia. Siitä, ettei tee niin kuin muut, on maksettava. Mustana lampaana…

Jare Tiihonen on komea nuori mies, joka on menestynyt ja joka näyttää sen. Se kuuluu jotenkin vain niin kuvioon. Se ihastuttaa ja vihastuttaa ja siitä kerrotaan hyvin avoimesti. Jotenkin koskettavaa minusta oli se, miten Jare kertoo niistä hetkistä, kun on paha olla. Miten paljon hän on yksin ja millaiset fiilikset riepoo, kun kaksisuuntainen mielialahäiriö sotkee elämää.

Hyvin on kerrottu perheestä, ystävistä, elämästä ja kuolemasta. Mieleen jäi hyvin se, miten omapäinen Jare on, kuinka hän haluaa itse tehdä kaiken omalla tavallaan ja olla tekemättä sellaista, mistä ei tykkää. Sitä vaan tunsi niin ”hengen heimolaisuutta”.

Tykkäsin myös siitä, miten hyvin valotetaan hip hopin tekemistä, mitä on samplaaminen ja kuinka hankitaan biittejä. Kuinka biisejä hierotaan ja hinkataan valmiiksi todella kauan ja miten Jare on itse mukana kaiken aikaa. Se työmäärä on valtava, kun ei vaan osaa jättää muille, vaan haluaa itse olla mukana tekemässä.

Mielenkiintoista tässä opuksessa on sekin, että ei ole vain JHT:n näkökulma, vaan on välissä sanan sijaa äidillä, veljellä, ystävillä, musiikin tekijöillä, monilla ihmisillä, jotka ovat olleet Jaren kanssa yhteyksissä. Niin tulee näkökulmaa muualtakin kuin yhdestä suunnasta. Se juuri tekee kirjasta ja sen sisällöstä onnistuneen ja uskottavan!

Tämä kirja on äärimmäisen hyvin kirjoitettu ja sitä oli niin kiva lukea, että se oli melkein dekkariin verrattava. Koko ajan halusi tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Ihan kuin olisin tutustunut uuteen ihmiseen ja hänen tapaansa elää. Kiitos!

Mietin paljon tätä kirjaa lukiessa, ehkä eniten ihmisten käytöstä. Miten Jare Tiihonen jaksaa? On hienoa olla suosittu, kun ihmiset tykkää, mutta miten sen kanssa, kun on niitäkin, jotka eivät tykkää. Uskon sen juontavan hyvin pitkälti kateuteen, mikä muu voisi tuottaa niin paljon vihaa? Ei sitten ihme, että syntyi biisi ”Vihaajat vihaa…”.

Kuvaliite on koottu hyvin, erilaisia ja monista tilanteista otettuja kuvia, jotka tukevat kirjan tarinaa.

Kini

Olen Kini, kirjojen ja kirjailijoiden ystävä. Työskentelen Kouvolan pääkirjastossa kirjastovirkailijana ja tehtävänkuvaani kuuluu mm. kirjailijavierailujen järjestäminen. Olen aina lukenut paljon ja monipuolista kirjallisuutta. Olen kulttuurin suurkuluttaja. Kirjojen lisäksi ramppaan elokuvissa ja teatterissa. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *