Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Voiko leikkeleitä pakastaa, kysyy Taina keskustelupalstalla. Taina on tavallinen perheenäiti — kaksi lasta ja aviomies, jonka jäljiltä selaimen sivuhistoria on aamulla tyhjä. Samaan aikaan kirjallisuudenopiskelija kirjoittelee muistikirjaansa Kalevala-mittaisia säkeitä pesäpallopelin tuoksinassa, kunnes itse ottelu käy jännittäväksi. Ja niinhän siinä käy, että Riikka Pöntinen täräyttää kunnarin! Aamulla selviää, että kaksi miestä on taas päätyneet samaan asuntoon juomaan, vaikkeivät oikestaan edes pidä toisistaan. Missä maassa voi tapahtua tällaisia? Meille suomalaisille vastaus on itsestään selvä.
Turkka Hautalan Kansalliskirja on pieni helmi. Sen viitisenkymmentä parisivuista mininovellia paljastaa kotomaamme koko kuvan, sen ystävälliset äidinkasvot kaikessa arkisuudessaan, iloissa ja suruissa. Suruja ovat tietenkin hävityt arvokisafinaalit, iloja voitetut. Parisuhteet syntyvät, kuolevat. Ihmiset tapaavat työpaikoilla, kapakoissa, netissä, kyselylomakkeilla.
Lähin mieleentuleva vertailukohta Kansalliskirjalle olisi varmaankin Kari Hotakaisen Finnhits, mutta Hautalan novellit ovat hieman pidempiä ja muodoltaan hieman moninaisempia. Kumpikin teos on kiinnostava läpileikkaus suomalaisuuteen. Turkka Hautala on lupaava nuori kirjailija, jonka romaani Salo oli vuonna 2009 Finlandia-ehdokkaanakin. Tätä suosittelee ihan mielellään — joko kerta-ahmaisuksi tai pieninä annoksina.
