Stefano Mancuso: Kasvien vallankumous : ovatko kasvit jo keksineet tulevaisuuden?

Osta kirja itsellesi

Ottaen huomioon, että kasvit muodostavat suurimman osan planeettamme biomassasta, hengitämme niiden tuottamaa happea ja koko ravintoketju perustuu kasveihin, tiedämme niistä yllättävän vähän. Pelkästään viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana uusia kasvilajeja on löydetty yli kaksituhatta joka vuosi.

Kyse ei ole aivan mitättömästä yksityiskohdasta, sillä joka kymmenestä kasvista on välitöntä hyötyä ihmiskunnalle. Perinteisesti niitä käytetään lääkkeiden vaikuttavina ainesosina, tekstiilikuituina, ravintona, energianlähteinä ja niin edelleen.

Stefano Mancuson kirja ei kuitenkaan paneudu kasvien perinteisiin käyttötapoihin, vaan se pyrkii osoittamaan, kuinka kasveja tutkimalla voimme löytää aivan uudenlaisia ratkaisuja myös tulevaisuuden teknologiaan. Tälle on hauskalta kuulostava nimi bioinspiraatio; luonto nähdään mallina, jota teknologisten ongelmien ratkaisumalleissa voidaan jäljitellä.

Ajatus saattaa kuulostaa uudelta ja innovatiiviselta, mutta jo Joseph Paxton, maineikkaan Kristallipalatsin rakentaja, hyödynsi bionisia ideoita rakennuksessaan. 1800-luvulla hämmästystä aiheutti Amatsoninjättilumme ja sen rakenteelliset ominaisuudet, yksi ainoa lehti pystyi nimittäin kantamaan jopa 45 kilon painon rikkoutumatta ja muotoaan menettämättä. Paxton, intohimoinen viherpeukalo, ymmärsi että Kristallipalatsin kaltainen jättiläinen vaatisi myös Amatsoninjättilumpeen ratkaisuja toimiakseen.

Arkkitehtuuri on vain yksi ala, jolla on paljon opittavaa kasvien maailmasta, robotiikka ja avaruusteknologia ovat yhtälailla ilmeisiä hyötyjiä ja Mancusolla on henkilökohtaista kokemusta kummankin parissa työskentelystä. Kasvien hajautetun ja ilman aivoja toimivan rakenteensa ansiosta ne kykenevät kohtaamaan ja selviytymään tilanteista, jotka tappaisivat eläimen kuin eläimen. Voisiko Marsin oloihin suunniteltua kasvia jäljittelevä Plantoidi prototyyppi olla ratkaisu punaisen planeetan tutkimiseen?

Kirjassa pohditaan kasvimaailman hämmästyttäviä ominaisuuksia ja mahdollisia sovelluksia monelta eri kantilta. Erityisen mielenkiintoinen oli luku ihmisyhteisöistä ja organisaatioista; pystyisimmekö me samalla tavalla menestymään ilman mitään hierarkista valvontaa tai hallintoa? Ainakin osuuskunnat saavat Mancusolta hyväksyvän läimäyksen olkapäälle, mutta aihe on loppujen lopuksi liian laaja, jotta siitä saisi kunnon otetta pelkästään yhden luvun puitteissa.

Kasvien vallankumous on niitä mainioita tiedekirjoja, jotka saavat lukijan katsomaan ympäristöään hieman eri tavalla. Kasveilla on vuosimiljoonien hiomia selviytymisstrategioita, joista meillä itsetyytyväisillä homo sapiensin edustajilla ei pääsääntöisesti ole aavistustakaan. Se on harmi, sillä kasveilla on paljon annettavaa meille, jos vain maltamme pysähtyä ja tutkia.

Kasvien vallakumousta voikin suositella lämpimästi niin ihmisille, joita kiinnostaa uusin teknologinen kehitys kuin viherpeukaloille, joita kiinnostaa syvällisempi katsaus kasvien sielunelämään.

Titta Lindström

Titta Lindström on graafinen suunnittelija ja kuvittaja, joka käyttää vapaa-aikansa mieluusti kirjojen parissa. Sarjakuvat ovat sydäntä lähellä, mutta lukulistalle pääsee säännöllisesti myös tietokirjallisuutta, erityisesti muistelmat ja elämänkerrat herättävät kiinnostusta. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.