Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Joskus koko ratkaisee ja suuri on kaunista. Puut herätti huomioni Lastenkirjainstituutin Kirjakori-näyttelyssä mitoillaan: kirja on 38 cm korkea. Samassa Welcome to the Museum -sarjassa on ilmestynyt muitakin kirjoja, joita on myös suomennettu: Eläinkunta (1. painos Eläinten sukupuu), Kasvikunta ja Sienikunta. Kaikkia näitä yhdistää iso koko ja Katie Scottin piirroskuvitus, joka tuo mieleen vanhan ajan opetustaulut. Kirjoittajat vaihtelevat: Puut-kirjan on kirjoittanut Tony Kirkham, joka oli Kew Gardensin arboretumin pitkäaikainen johtaja. Suomentajaksikin on löydetty asiantuntija, Luonnonvarakeskuksen tutkija Anneli Viherä-Aarnio, joka tunteet puut epäilemättä todella hyvin. Puiden suomenkielinen nimistö on sekin asiantuntijatyötä.
Luvassa on vankka paketti asiaa. Teos on jaoteltu kuuteen osioon ilmastovyöhykkeittäin: lauhkean vyöhykkeen havumetsät, lauhkean vyöhykkeen lehtimetsät, Välimeren ilamston metsät, kostean tropiikin metsät, kuivan tropiikin metsät ja puutarhat. Näiden sisällä esitellään sitten monenlaisia puita elinympäristöineen. Aukeamasta tavallisesti toinen sivu on omistettu tekstille ja toinen kuville. Teksti on sen verran isokokoista, ettei sitä ole valtavia määriä, mutta toisaalta kirjan vaativuutta lisää se, ettei tekstissä vältellä puiden tieteellisiä nimiä. Alkuteoksen ikäsuositus on 8–12-vuotiaille, eikä tämä tekstinsä puolesta ihan pienimpien lasten tietokirja olekaan.
Kuten lasten tietokirjoissa toisinaan käy, välillä kiinnostavat faktat jäävät vähän ohimeneviksi maininnoiksi – mutta sitä varten on internet, josta voi sitten penkoa lisätietoa ja vaikka niitä puiden kuvia. Puut on parhaimmillaan antamassa kokonaiskuvan puiden maailmasta ja siitä, millaisia puita eri puolilla maailmaa eri ilmastovyöhykkeillä kasvaa.
Jos teksti suosii yleiskäsitystä, kuvitus sen sijaan keskittyy paljolti puiden erilaisiin yksityiskohtiin: lehtiin, kukkiin, käpyihin ja hedelmiin. Olisin kaivannut enemmän kuvia kokonaisista puista. Opetustaulumainen tyyli on kuitenkin läpi kirjan johdonmukainen, eikä mukaan ole sotkettu valokuvia. Siitä pisteet. Taittokin toimii ja tekee kirjasta oikein tyylikkään ja mukavasti vanhanaikaisen ja arvokkaan näköisen kokonaisuuden.
