Heikki Saari: Kotiryssät : suomalaista suhdetoimintaa neuvostoaikaan

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Kotiryssät on toimittaja Heikki Saaren kuvaus Suomen ja Neuvostoliiton suhteista kylmän sodan aikana ja niiden synnyttämästä kotiryssäjärjestelmästä. Kotiryssät olivat henkilöitä, jotka halusivat toiminnallaan varmistaa Urho Kekkosen ulkopoliittisen linjan jatkumisen. Yleensä kotiryssät olivat peiteviraltaan Neuvostoliiton diplomaatteja, mutta todellisuudessa he työskentelivät KGB:lle. Kotiryssät solmivat siteitä suomalaisiin vaikuttajiin ja puolueisiin.

Kotiryssäilmiöstä ei voida puhua ilman Urho Kekkosta, jonka ulkopoliittinen näkemys miellytti Neuvostoliittoa. Kotiryssistä tunnetuin, Viktor Vladimirov, saapui Suomeen vuonna 1955 päämääränään saada Kekkonen Suomen presidentiksi. Vladimirovin tavoite toteutui, ja Kekkonen nousi presidentiksi vuonna 1956. Vladimirov ujuttautui nopeasti presidentin ja tämän lähipiiriin. Vladimirov pyrki vahvistamaan Kekkosen valtaa ja käytti keinona muun muassa vuoden 1961 noottikriisiä. Noottikriisiä valmisteltiin Neuvostoliitossa ja Helsingin suurlähetystössä, ja Vladimirov arveli Kekkosen olleen ”jossakin määrin tietoinen nootista ennen sen esittämistä”.

Vladimirovin ohella toinen tunnettu kotiryssä oli Albert Akulov. Hän pyrki ahkerasti solmimaan siteitä suomalaisiin poliitikoihin puoluerajoista välittämättä. Hänen otteensa olivat niin reippaat, että hänet karkotettiin Suomesta vuonna 1973.

Suomalaisista poliitikoista eivät olleet kiinnostuneita ainoastaan kotiryssät. Kun Anders Blomista tuli vuonna 1976 Kokoomuksen Nuorten liiton puheenjohtaja, hän sai kutsun lounaalle Supon virkailijan kanssa. Virkailija kertoi, mitä uusi asema toisi mukanaan. ”Hän kertoi, että minuun tullaan ottamaan pian yhteyttä. Tulisin tapaamaan CIA:n edustajan, ja että he tietenkin seuraavat tilannetta. Tapaisin myös KGB:n ja muiden tiedustelupalvelujen edustajat. Britannia oli hyvin aktiivinen, samoin molemmat Saksat. Supo tietenkin seuraisi tilanteiden kehittymistä”, Blom muistelee. Kotiryssien lisäksi Suomessa oli siis kotibrittejä ja kotijenkkejä. Myös muutama Stasin mies toimi Suomessa.

Kotiryssät on mielenkiintoinen kirja lähihistorian kiistellystä aiheesta. Kotiryssien kanssa olivat tekemisissä kaikki puolueet, ja sekä suomalaiset että neuvostoliittolaiset hyötyivät järjestelmästä. Yhteistyö toimi niin leppoisasti, että on vaikea uskoa sen kadonneen 1990-luvulla. Saari vertaa kirjan lopussa kotiryssiä osuvasti lobbareihin.

Heikki Saaren Kotiryssissä on hieman hajanaisuutta ja toistoa, sillä kirjan tapahtumat eivät etene kronologisesti, ja järjestelmän syntymistä taustoitetaan toisinaan hieman liiankin laajasti. Kaikesta huolimatta Kotiryssät antaa kiinnostavan kuvan siitä, millainen kuhina suomalaisen politiikan pinnan alla kävi kylmän sodan päivinä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *