Kirje on yksityisen ja yleisen välinen rajapinta. Se paljastaa jotain, mitä suuremmalle yleisölle kirjoitettu teksti ei välttämättä kerro. Kirjeet ovat usein henkilökohtaisia, ja ne on kirjoitettu vastaanottajilleen. Tästä syystä ne heijastavat todellisuutta aivan eri näkökulmasta kuin virallinen historiankirjoitus.
Meille on kaikille kerrottu kir...
Lue koko vinkki »
"Poskelle, laukaise."
Noilla komentosanoilla 17-vuotias sotilas, tuleva presidentti, antoi käskyn ampua Haminan valleilla yöllä helmikuussa 1918 yhdeksän pääpunaista.
Sitten tuli muitakin mutkia ja 'metkuja' matkaan matkalla presidentiksi: Akateemisen Karjala-Seuran ohjelman 'pirua ja ryssää vastaan' rinnalle parikymppinen Urho Kekkonen lisäsi ...
Lue koko vinkki »
Aivan kirjansa alussa Anne Mattsson pohtii erästä ilmeistä ristiriitaa Sylvi Kekkoseen liittyen: Sylvi oli hyvin yksityinen ihminen, joka ei mielellään tuonut itseään ja mielipiteitään esille. Siitä huolimatta ihmisillä tuntuu olevan hyvin vahva käsitys siitä, minkälainen ihminen hän oli. Mattssonin huomio saattaa hyvinkin pitää paikkansa. Minun kä...
Lue koko vinkki »
Kuinka syvästi ilahduinkaan tästä kirjallisesta kohtaamisesta! Johanna Venhon historiallinen romaani Sylvi Kekkosesta kertoo hyvin monitahoisesta ihmisestä, jossa yhdistyivät niin hauraus kuin vahvuuskin, hillitty pidättyväisyys ja syvä tunneihminen. Aivan ainutlaatuinen oli toki hänen kohtalonsakin; rakastua nyt mieheen, jota ura ja politiikka, na...
Lue koko vinkki »
Kaksi vallanhaluista 'kyykyttäjää', itsensä korvaamattomaksi tuntevaa, löytää sotahistorian professori Martti Turtola kaikkien kahdentoista Suomen tasavallan presidentin joukosta: Mannerheim ja Kekkonen. Näkyvimmät hahmothan nuo ovatkin Suomen itsenäisyyden historiassa. Kyykyttäjä oli Halonenkin, mutta vähemmän vaikuttavissa piireissä. Ståhlberg ja...
Lue koko vinkki »
Itsenäistyneen Suomen kuningashanke meni mönkään, mutta saimme sentään vahvan presidentin järjestelmän. Jo Ruotsin kuningasvallan aikaan, uskonpuhdistuksen jälkeen, kuningas nimitti piispat ja kirkkolaista tuli osa yleistä lainsäädäntöä. Näiden perinteiden pohjalta itsenäisen Suomen presidentistä tuli paitsi valtion myös kirkon päämies. Aina vuosit...
Lue koko vinkki »
Sarjakuva-antologian 101 sarjakuvaa Suomesta teemana on, ei enempää eikä vähempää, kuin itsenäisen Suomen historia. Antologian idea ja toteutus on hauska, sillä 101:lle sarjakuvantekijälle on kullekin annettu yksi vuosi Suomen historiasta ja yksi sivu kertoa näkemyksensä kyseisestä vuodesta.
Kuten odottaa saattaa, näin suurella tekijäjoukolla lo...
Lue koko vinkki »
Suomalaisella sarjakuvakentällä ei paljon ole tarjolla supersankareita. Se on yksi syy miksi innostuin kun kuulin Kersantti Napalmista. Kersantti Napalm on Yhdysvaltain palveluksessa oleva supersankari, jonka saapuminen 1970-luvun Suomeen aiheuttaa konfliktin Neuvostoliiton supersankarien kanssa.
Miten käy itsenäisen Suomen suurvaltojen välimaas...
Lue koko vinkki »
Arto Mansala työskenteli Suomen Moskovan-suurlähetystössä kolme kautta. Hän aloitti työnsä jo vuonna 1967. Hänen aikanaan Neuvostoliitto hajosi, ja uusi Venäjä syntyi. Maailma muuttui paljon ja kuitenkin vain hyvin vähän.
Arto Mansala valitsee vuonna 1967 ensimmäiseksi ulkomaankomennuskohteekseen Moskovan. Hän on 25-vuotias, ja hänen tehtäviinsä...
Lue koko vinkki »
Kotiryssät on toimittaja Heikki Saaren kuvaus Suomen ja Neuvostoliiton suhteista kylmän sodan aikana ja niiden synnyttämästä kotiryssäjärjestelmästä. Kotiryssät olivat henkilöitä, jotka halusivat toiminnallaan varmistaa Urho Kekkosen ulkopoliittisen linjan jatkumisen. Yleensä kotiryssät olivat peiteviraltaan Neuvostoliiton diplomaatteja, mutta tode...
Lue koko vinkki »
Nuori Maarit Tyrkkö halusi toimittajaksi ja hän todella sai siihen hienon mahdollisuuden. Haastattelut Suomen Kuvalehdessä olivat riittävän pirteitä, nuorekkaita ja kuitenkin asiantuntevia. Mikään ei kuitenkaan valmistanut häntä siihen, että tehdessään jutun eturauhasleikkauksesta toipuvasta Urho Kekkosesta sairaalassa, hän tuli samalla valloittane...
Lue koko vinkki »
Tätä elämäkertaa – tai oikeastaan nämä ovat rouvan omat muistelmat – on varmasti jo odotettu. Rouva Suorasuuna ulkoministeriössä myöhemmin tunnetun Brita Fagerholmin elämästä kerrotaan jo lapsesta lähtien, alkaen hänen isänsä K. A. Fagerholmin elämästä. Brita oli aina isän tyttö ja perheessä oli muutenkin hyvin läheiset ja lämpöiset välit. Brita pu...
Lue koko vinkki »
Kirja käy läpi maamme sisäpoliittisia tapahtumia vuosina 1944-1953 eli välirauhansopimuksesta lähtien Stalinin kuolemaan asti. Aikaa ja tapahtumia, joiden tarkoituksena oli muuttaa Suomen yhteiskuntajärjestelmää periaattessa laillisesti. Kosto oli ehkä joillakin myös ajatuksissa, ainakin alitajuisesti kansalaissodan tapahtumat olivat jättäneet läht...
Lue koko vinkki »
Elämäkerta on perinpohjainen selvitys Marja-Liisa Vartion (os. Sairanen) elämästä aina syntymästä lähtien. Tekijä kuljettaa kuitenkin elämäkertatietojen varrella koko ajan kirjailijan omia tunteita, mietteitä ja suunnitelmia sekä hänen läheistensä kertomia ajatuksia, sattumuksia ja tietoja mukana.
Sodan vuosiin sattui nuoruus, kuten hänen postuu...
Lue koko vinkki »
Kuten teoksen nimi antaa ymmärtää, Urho Kekkonen on Pia Pesosen kokoelman keskeisin hahmo. Kekkosen ja ihmisen erilaisia suhteita peilataan jokaisessa novellissa. Toisinaan hän esiintyy kansalaisten silmissä hyvinkin inhimillisenä hahmona: kolhona, heikkona, paljon pienempänä kuin kuvissa. Kenties tosikkomaisena häviäjänä, kompuroivana, naivana, ih...
Lue koko vinkki »