Pia Maria Montonen: Valtakunnan miniä : Brita Kekkonen

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Tätä elämäkertaa – tai oikeastaan nämä ovat rouvan omat muistelmat – on varmasti jo odotettu. Rouva Suorasuuna ulkoministeriössä myöhemmin tunnetun Brita Fagerholmin elämästä kerrotaan jo lapsesta lähtien, alkaen hänen isänsä K. A. Fagerholmin elämästä. Brita oli aina isän tyttö ja perheessä oli muutenkin hyvin läheiset ja lämpöiset välit. Brita puhui kotikielenään ruotsia ja myös koulutus oli ruotsinkielistä aina yliopistoon asti.

Kiinnostavaa on toki Britan lapsuus ja nuoruuskin, mutta lukija varmasti odottaa eniten avautumista avioliitosta Taneli Kekkosen kanssa sekä elämästä diplomaatin vaimona eri maissa. Tässä ehkä joutuu hiukan pettymään. Mitään katastrofaalista ei oikeastaan kerrota suoraan, toki jotain käy ilmi siitäkin, ettei kaikista ongelmista vain puhuta. Selväksi kuitenkin käy, että Britan välit anoppi Sylvi Kekkoseen eivät olleet aivan parhaat mahdolliset, vaikka paranivatkin vuosien myötä. Myös aviomiehen omistushalukkuus, sairaudet, toisinaan ilmenevät depressiiviset kaudet (joihin voisi kuvitella myös alkoholin liittyvän) tulevat selkeästi esille.

Muuten kirja on rouva Brita Kekkosen suoraan itse kertomaa tarinaa, jonka tekijä on kyllä koonnut erinomaisesti. Brita rakasti kulttuuria ja piti varsinkin Roomasta asemapaikkana; siellä saattoi kultturoida niin paljon kuin halusi vaikka päivittäin. Hän myös ompeli vaattensa itse lähes ammattimaisella taidolla ja maulla sekä opetteli myöhemmin myös kokkaamaan isommallekin juhlaväelle. Lisäksi hän oli aidosti kiinnostunut lastensa koulutuksesta sekä heidän menoistaan, mitä isä ei ehkä aina ollut…

Taneli Kekkosen dramaattinen itsemurha sekä sen seuraukset käydään myös läpi, sikäli asiallisesti, että itse muistan tästä revitellyt otsikot vielä hyvin. Tanelin elämä päättyi liian varhain, mutta Brita sai vapauden – näin hän myös itse lopulta kertoo tunteneensa. Elämä älykkään, itseriittoisen sekä itsepäisen ja mustasukkaisen Tanelin rinnalla ei varmasti ollut helppoa. Brita itse jatkoi elämäänsä ja alkoi harrastaa enemmän matkailua sekä erilaisia kulttuuririentoja, varsinkin musiikkia. Samoin ompelu ja ruuanlaitto säilyivät pitkään ohjelmassa. Vielä hieman ennen menehtymistään hän oli evästänyt kirjan toimittajaa tekemään työnsä ja totesi, että kyllä siitä hyvä tulee. Niin siitä tulikin!

Itse luin silkasta mielenkiinnosta tämän kirjan lähes kertaistumalla loppuun. Mukana on runsaasti harvinaisempia perhekuvia sekä otteita Britan kirjeistä joko Sylvi-anopille tai kotiin vanhemmille. Asemapaikkojen kuvaukset ovat selkeästi hieman ulkopuolisia, esimerkiksi politiikkaan ei juurikaan puututa, mutta ei pahemmin seuraelämäänkään. Sen sijaan kulttuuri on aina ja kaikkialla ensimmäisellä sijalla, ruoka seuraa sitten hyvänä kakkosena…

Kirja on kaikkinensa melko kevyt ja helppolukuinen ja kertoo hieman tuntemattoman puolen sekä Fagerholmien että Kekkosten perhe-elämästä ja etenkin Britan ja Tanelin avioliitosta sekä lapsista. Ehdottomasti lukemisen arvoinen elämäkertojen ystäville!

Irja

Irja ei vierasta mitään kirjallisuuden genreä, mutta pitää eniten hyvistä elämäkerroista, trillereistä, kauhusta, jännäreistä, yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kirjallisuudesta. Lukenut kaiken käsiinsäsaaman 4-vuotiaasta lähtien. Vinkkaa noin 20 % lukemastaan. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *