Sofi Oksanen: Kun kyyhkyset katosivat

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Kun kyyhkyset katosivat on megaluokan superkirjailijaksi kansainvälisestikin nousseen Sofi Oksasen neljäs kaunokirjallinen teos, kolmas osa hänen Viron lähimenneisyyttä käsittelevään Kvartetti-sarjaansa. Minulle, joka tähän mennessä olen yksiselitteisesti ollut valmis allekirjoittamaan Sofi Oksasen teosten kirjallisen mahtavuuden, tämä oli pala purtavaksi. Romaania lukiessani koin monenlaisia tunteita. Jälleen kerran kirjailijan tyyli, hänen nerokas sanojenasettelunsa taito, vietteli minut, haastavat poliittissävytteiset pohdinnat ja tapahtumat muuttuivat mielenkiintoisiksi. Samanaikaisesti ajauduin kuitenkin yhä syvemmälle omaan jaakopinpainiini: voinko todella pitää kirjasta, jonka lukeminen tuntuu minusta näin vaikealta vai pidänkö siitä vain sen takia, että olen rakastanut sen edeltäjiä?

Nyt olen käynyt tarinan mielessäni läpi uudestaan. Olen kuronut kokonaiseksi paketiksi sen mielenkiintoiset juonikuviot, jotka silloin tällöin lukiessani sekoitin keskenään, olen löytänyt vastaukset teoksen henkilöhahmoja koskeviin kysymyksiin – niin pitkälti kuin kirjailija ne paljastaa – ja olen ymmärtänyt, että tässä teoksessa on vain ja ainoastaan kyse valheesta. Valheellisesta elämäntarinasta, valheellisesta avioliitosta; väärennetyistä henkilöllisyyksistä, valinnoista jotka tekivät kyyhkysistä kyykäärmeitä. Viro oli miehittäjien armoilla, valheesta tuli välttämättömyys.

Nyt olen vihdoin valmis vastaamaan: minä pidin tästä kirjasta. Romaanin osittain katkonainen rakenne, mikä aiheutuu sen sisältämistä aikakausiharppauksista 1940-luvulta 1960-luvulle ja taas takaisin ja mikä mielestäni selittää teoksen ajoittaisen vaikeatajuisuuden, olisi tosin mahdollisesti ollut selkeytettävissä mutta tällöin sen valheiden verkko ei olisi säilynyt niin pitkään ehjänä, tarina olisi kärsinyt. Lukijan on siis pysyteltävä valppaana ja ehdottomasti jatkettava loppuun asti, muita keinoja ei ole. Kun näitä neuvoja noudattaa, pääsee sivu sivulta syvemmälle tähän kammottavaan tarinaan, tarinaan jossa palaset loksahtavat vasta lopussa paikoilleen ja joka voisi olla täysin tosi. Tämä teos on fiktiota faktan vaatteissa, sitä ei voi ohittaa.

Marko Gustafsson haastattelee Sofi Oksasta Prosak-proosaklubilla:

Kaisa

Kaisa Sutela on kirjakaupan hyllyjen väliin työelämässään eksynyt – ja uppoutunut – teologi. Kaisa rakastaa kirjojen tuoksua, uusien ja vanhojen, ja sitä hetkeä, jolloin saa asettaa uuden asukin kirjahyllyynsä. Kirjallisuuden lajien suhteen hän on lähes kaikkiruokainen, mutta viihtyy silti parhaiten laatukirjallisuuden parissa. Harrastaa lisäksi ruoanlaittoa ja omaa blogin jos toisenkin. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *