Ilkka Mujunen: Laurin näköinen mies

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Enpäs olekaan lukenut vähään aikaan kirjeromaania. Tässä kirjassa lähetellään kirjeitä 1960-luvun suomalaisesta pikkukylästä, Majulasta, jossa tapahtuu erikoisia asioita. Ensimmäisessä kirjeessä saatetaan hautaan Lauria, paikallista merkkihenkilöä, joka kesken tiukan ylämäen nousee arkusta kävelemään saattojoukon perässä.

Tiukimmasta todellisuuskäsityksestä otetaan siis vapauksia. Lauri osoittautuu kaveriksi, joka ei suostu kuolemaan sovinnolla, vaan jatkaa osana Majulan elämää. Kirjan päähenkilö, kirjeitä kaukomaille häipyneelle ystävälleen kirjoitteleva Elias, on Laurin ystävä, joka on monenlaisten asioiden keskellä: Laurin kuolema, Laurin nouseminen kuolleista, kaipuu eron jälkeen vaimon mukana mennyttä poikaa kohtaan ja niin edelleen.

Laurin näköinen mies on pieni kirja, jossa on lämpöä ja selittämättömiä tapahtumia. Tarinassa on veijariromaanin ja maagisen realismin aineksia. Mainio teos, mukava kirjallinen välipala, jossa riittää ihmeteltävää.

Mikko

Kirjavinkkien päätoimittaja Mikko Saari pitää World Fantasy Award -voittajista ja suurten ideoiden scifistä. Mikko pelaa fanaattisella innolla monimutkaisia lautapelejä ja päätoimittaa Lautapeliopasta. Työkseen Mikko tietää WordPressistä kaiken, mitä tietää tarvitsee. Kaikki vinkit »

2 kommenttia

  1. Tässäpä on tosiaankin mainio veijaritarina. Olen suuri maagisen realismin ystävä, ja oli siksi virkistävää törmätä genreen suomalaiseen pikkukylään aseteltuna.

    Vaikka Majulan tarina ei yllä Macondon kylästä repäistyn myyttisen maailmanselityksen tasolle, se ylistää kolumbialaisen esikuvansa tavoin pienen ihmisen naurettavaa tragediaa.

    Erityisen nautittavia ovat kohdat, joissa todellisuus heittää häränpyllyä ja lukija viedään vaikkapa kaljalle kädettömän miehen kanssa.

    Kirjan punaisena lankana lienee ystävyys etäisyyden vankina. Kirjeromaanin tuoma aikahyppely toimii hyvin etäisen ystävyyden perimmäisen luonteen tai pakkopaidan peilinä, mutta tarinan imevyyden kannalta se ei ehkä ole paras mahdollinen valinta. Teemaa olisi saattanut terävöittää kirjeenvaihtajien välinen dialogi, nythän lukijalle näytetään lähinnä Eliaksen kirjeet.

    Pienistä puutteistaan huolimatta lupaava esikoisteos. Jään innolla odottamaan Mujusen seuraavaa teosta.

  2. Poliitikot haluaisivat meidän mielellään uskovan, että heillä ei ole liikkumavaraa niissä päätöksissä, joita he tekevät. Kirjallisuudessa taas on ollut tapana poistaa luovuutta rajoittavia ajattelun esteitä. Näin myös Mujusen kirjassa, jossa reaalimaailman lait selättyvät aika ajoin nautittavan komeasti. Lähimpinä vertailukohtina minulle tulee suomalaisessa kirjallisuudessa mieleen esimerkiksi sellaisia nimiä kuin Jyrki Vainonen tai Pasi Jääskeläinen.

    Mujusen kieli on elävää ja kaunista olematta kuitenkaan liian hiotun oloista. Myytit ja tarinat tuntuvat kiehtovan häntä ja kirja onkin täynnä kerrontaa rikastuttavia ja syventäviä pieniä tarinoita ja anekdootteja. Tarinoilla ja viittauksilla hän rakentaa ja peilaa myös hauskalla tavalla 60-luvun lämmintä ajankuvaa.

    Romaanin kirjoittaminen kirjeromaanin muotoon osoittautuu lopulta toimivaksi. Kirjeet ovat lämpimiä ja eheitä kokonaisuuksia ja vaikka näkökulma painottuu väkisinkin Eliakseen, niin ajoittain tulee tunne, että myös kirjeiden vastaanottaja, Anton, olisi vahvasti läsnä. Lisäksi neljästätoista luvussa yhdessä päästetään myös Anton ääneen päiväkirja- muistikirjamerkintöjen kautta. Kirjemuoto on luonnollinen myös siksi, että Elias ja Anton elävät kaukana toisistaan ja aikana ennen nettiä kirjeet ovat olleet käytännössä ainoa tapa ylläpitää kaukoyhteyttä.

    Pidin Mujusen kirjassa myös lopusta, joskin jossain vaiheessa pelkäsin, että loppu jäisi liian hajanaiseksi. Viime tingassa kuitenkin lopun palaset loksahtivat kohdalleen. Hyvää on myös se, että ihan kaikkea ei edes yritetä selittää. Siitä selittämättömästä nousee se tarinan ylle sumuharson lailla levittäytyvä magian tuntu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *