Kurt Vonnegut: Mestarien aamiainen

Mestarien aamiainen

Osta kirja itsellesi

(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)

1970-luvun alussa amerikkalaissatiirikko Kurt Vonnegut täytti 50 vuotta. Mestarien aamiainen on tavallaan kirjailijan syntymäpäivälahja itselleen, eräänlainen välitilinpäätös. Kirjasta on tullut yksi Vonnegut-fanien suurista suosikeista, mikä onkin itse asiassa melko helppo ymmärtää: Mestarien aamiainen on monin tavoin hyvin tyypillinen edustaja Vonnegutin biblio­grafiassa. Se ajoittuu ajallisesti suunnilleen puoleenväliin hänen tuotannos­saan, se kertoo Amerikasta ja amerikkalaisista melkoisen pirullinen pilke silmänurkassaan, sen tapahtumat eivät etene puhtaan kronologisesti.

Yhtenä henkilöhahmoista on jälleen tuntematon, mutta tuottoisa tieteis­kirjailija Kilgore Trout – tällä kerralla vallan pääosassa, kuten myös teoksessa Ajanjäristys (1997). Kirjailija itse esiintyy kirjassa sekä henkilönä että vahvasti läsnä olevana kaikkitietävänä kertojana ja muutenkin kirjassa on paljon oike­astaan mitenkään itse juoneen liittymätöntä, melko irrallista tarinointia. Kirjan alussa lohkaistu juttu tai vitsi tai jokin muu tehoste (tämän kirjan tapauksessa pienten yksityiskohtien selittäminen joko napakalla määritelmällä tai yksin­kertaisella kuvalla) toistuu usein moniin muotoihin varioituna. Kirjassa on siis jälleen melko irvokas kirjailijan tekemä kuvitus. Ja niin edelleen.

Edelleen tyypillisenä piirteenä Vonnegutin kirjoille Mestarien aamiaisen juoni on enemmänkin sivuseikka. Tieteiskirjailija Kilgore Trout antaa yhden kirjois­taan autokauppias Dwayne Hooverille luettavaksi Midland Cityn taidefestivaa­lien alla. Hoover tulee hulluksi ja vahingoittaa tusinaa sivullista. Siinäpä oike­astaan se. Tämän Vonnegut kertoo kirjan ensimmäisen luvun ensimmäisellä sivulla. Ja sitten edetään väistämättä kohti tuota kohtalokasta tapaamista.

Mikä sitten tekee Mestarien aamiaisesta – kuten muistakin Vonnegutin teok­sista – niin kovin vetoavaa luettavaa? Miksi itsellänikin on tällä hetkellä me­nossa jo ainakin kolmas lukukierros näihin kirjoihin? Vonnegutin tapa ilmoittaa ensimmäisellä sivulla oikeastaan kaikki tapahtumat on melko aseistariisuva (näin tapahtuu monissa muissakin hänen teoksissaan, ehkäpä kaikkein alle­viivatuimmin juuri edella mainitussa Ajanjäristyksessä). Näin luodaan oikeas­taan vain viitekehys kirjailijan päiväkirjanomaiselle huomioinnille asiasta ja asian vierestä. Ja juuri Vonnegutin tapa lähteä pienestäkin yksityiskohdasta harhailemaan jonkin ajatuksen perässä tekee tekstistä leppoisaa tarinointia, jonka seuraaminen on hyvin viihdyttävää.

Kurt Vonnegut on eräs ehdottomia lempikirjailijoitani, ja vaikkei Mestarien aamiainen ehkä aivan minun terävin suosikkini hänen kirjoistaan olekaan, niin voin sitä mielihyvin suositella kaikille vinksahtaneen huumorin ystäville. Vaikkapa vain kiinnostuksen herättäjänä ja porttina kohti Vonnegutin muita teoksia.

Hannu

Lempääläinen opettaja Hannu Sinisalo tykkää jalkapallosta, kissoista ja lautapeleistä. Lukutottumuksiltaan Hannu on runsasruokainen klassikoista sarjakuviin ja dekkareista filosofiaan, mutta omimmillaan hän on viileän ironian ja älykkään huumorin parissa. Kaikki vinkit »

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada edellisen viikon kirjavinkit suoraan sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä ja liity listan 1 083 tilaajan joukkoon!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.

Aikaisempia kirjavinkkejä

Ladataan lisää luettavaa...