Hellevi Pouta: Mieto

Osta kirja itsellesi

Elämäkerta maalaismiehestä, joka kuitenkin on maailmaa nähnyt mies, kaukana peräkammarin pojasta, vaikka semmoisena on tavallaan elämänsä elänytkin: syntynyt Kurikassa, jossa yhä 70-vuotiaana touhuaa – Juha Mieto, Kurikan Ryhti. Patsaansa ansainnut mies. Tuo näköis- ja kokoispatsas paljastetaan keväällä 2020 Kurikassa: 197 senttimetriä + teräsjalusta kaksi metriä.

Jämpti mies, joka ei sanojansa syö vaikka paljon puhuukin. Hellevi Pouta on kirjoittanut ja ’suomentanut’ Miedon muistelot talteen niin, että miehen pohjalainen murre tulee ymmärretyksi mutta silti pohjalta paistaen. Ote on lempeä ja ymmärtävä, hyvä ettei Juha muutu nallekarhuksi. Mitäpä lyötyä lyödä: niin paljon epäonnea ja vastoinkäymisiä tällä hiihtäjämiehellä on ollut kaikkine sadasosatappioineen Lake Placidissa ja Minna-vaimon menehtymisineen kotona tapaninaamuna, jotta parempi painottaa sitä positiivista asennetta, joka Juhalla aina on ollut vallitsevana; mitä sitä märehtimään, sillä:

”Kellä tahansa voi olla koska tahansa torella huono tuuri.”

Kyllä sieltä suorapuheista Mietoakin tulee, kuten Lahden MM-hiihdoissa 1978 viisikymppisellä voitelun epäonnistuttua yleisön pilkatessa ja herjatessa ladun varrella:

”Neiti huusi, että hiihdä edes sen verran lujaa, ettet palellu. Juha lateli hänelle julmistuneena painokelvotonta tekstiä. Neiti pelästyi, Ainakin lähti saman tien ladun varresta pois.”

Juha tuli maaliin toiseksi viimeisenä; jo 12 kilometrin kohdalla aikoi keskeyttää, mutta kun numerolapun solmut eivät auenneet, hiihti vielä loput 38 kilometriä hammasta purren. Hiihtikin sitten sukset jalassa saunaan saakka – puoli tuntia voittajalle hävinneenä.

On tämä urheilukirja tyylikkäämmin ja sujuvammin kirjoitettu kuin taannoin ilmestynyt Henry Ahon kirjoittama kirja Kaamea heittäjä, toisesta huippu-urheilijasta keihäslegenda Pauli Nevalasta, joka laukoo mielipiteitä maailmanmenosta sumeilematta, ’kavereita’ säästelemättä, Miedonkin dopinghurskasteluja ihmetellen.

Eli urheilutoimittaja olisi kovistellut Mietoa tiukemmalla ja ronskimmalla otteella kuin mitä yleistoimittaja Pouta; niinpä jäävät ’ropinki’puheetkin puhelematta ja moni mehevä juttu kertomatta. Mutta niistä luettakoon aikaisemmista Mieto-elämäkerroista kuten: Kari A. Nurmela: Mietaan Jussi Kurikasta, Weilin+Göös, 1978; Pentti Jussila: Juha Mieto, Otava, 2000.

hikkaj

SARVilainen - myös lukiessa. Opettaja - ollut. Kieli kaikki kaikessa - suomen kieli. Ei oo Kilven voittanutta - Volterin eikä Eevankaan. Kotiblogipottu. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.