Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Nyt olikin käsittelyssä mielenkiintoinen kirja. Tarja Lappalainen on perehtynyt myrkkymurhiin. Siisti tapa päästää ihminen päiviltä…
Kirjan ensimmäisessä osassa kerrotaan erilaisilla myrkyillä tehdyistä murhista. Heti aluksi kerrotaan Tiinasta, joka tarjoili anopilleen ketunmyrkyllä maustettua kahvia ja teki miehelleen myrkytettyä tupakkaa. Tämä tapahtui 1800-luvun lopulla, samoin kuin Aina Sainion myrkkymurha, kun hän päätti lopettaa miehensä.
Myrkky-Mikko Heikinpoika sen sijaa myrkytti jo 1700-luvun lopulla. 1500-luvulta on veljesmurha Ruotsin kuningas Eerik XIV:n ja herttua Juhanan välillä. Kun tullaan 1900-luvun puolelle, niin jo on rakastava äiti Alma Saukko, joka teki arsenikkipuuroa ja niin pääsi neljästä nuorimmasta lapsestaan.
Kun tullaan lähemmäs nykyaikaa, niin käsitellään muun muassa Novitšok-hermomyrkkyä. Se alkaa jo ahdistamaan. Ihmisen julmuudelle ei ole rajoja. Lisäksi on Litvinenkon murha poloniumilla. Nämä ovat ehkä siksi ahdistavia, kun ovat niin lähiaikoina tapahtuneet.
Insuliinilla myrkyttäjät ovat oma osansa ja sitten on se tapaus, kun eläinlääkäri myrkytti sairaanhoitajan sillä aineella, jolla eläimiä lopetetaan. Syynä oli se, että hän ei pitänyt naisista.
Kirjan toisessa osassa kerrotaan myrkkymurhaaja ja valesairaanhoitaja Lembit Kapasesta. Hän myrkytti asiakkaansa Kaarina Vainion. Koko loppuosa on tätä tarinaa, sillä on se niin jännittävä. Mutkikkaaksi jutun teki se, että Kaarina piti Lembitiä miesystävänään ja oli häneen tavattoman rakastunut. Lembitillä taas ei ollut muita aikomuksia kuin päästää Kaarina päiviltä ja saada hänen omaisuutensa. Todella häikäilemätöntä!
Myrkkymurhat on hyvin kirjoitettu ja sitä luki kyllä todella isolla mielenkiinnolla.
