Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Eläinsuojelukeskus Tuulispää on Somerolla sijaitseva vuonna 2012 perustettu maatila- ja tuotantoeläinten turvakoti, jonka motto on ”jokainen elämä on arvokas”. Kirjailija Suvi Auvinen ja kuvittaja Anni Nykänen ovat tehneet aiheesta mainion lastenkirjan, jossa tutustutaan paitsi eläinsujelukeskuksen toimintaan niin myös niihin lukuisiin suuriin persoonallisuuksiin, jotka ovat löytäneet suojaa tästä turvakodista.
Kirjan kokoava ajatus ei kutenkaan ole pelkästään eläinten pelastaminen, vaan niiden lajityypillisen käyttäytymisen kunnioittaminen. On hyvä muistaa, että eläimet eivät ole olemassa ihmisten iloksi, mikä tarkoittaa sitä, että Tuulispäässä eläimiä ei pääse tuosta vain halailemaan ja koskettelemaan. Lapsena olisin ehdottomasti ollut pettynyt kuulemaan tämän, mutta on ihan hyvä muistutus, että vaikka halailu on kädellisille eläimille lajityypillistä käyttäytymistä, muille elämille se voi olla outoa ja jopa pelottavaakin. Toisaalta kiinnostavaa kirjassa onkin juuri pohtia miten eri tavoilla eläimet voivat kokea maailman, ja miten me voimme kunnioittaa tätä erilaisuutta.
Lampaat esimerkiksi ovat seurallisia eläimiä, joiden ei koskaan pitäisi joutua olemaan yksin, ja kukotkin voivat tulla keskenään hyvin toimeen, mutta vain jos ympärillä ei ole kanoja! Niinpä Tuulispäästä löytyykin Kukkolandiaksi nimetty talo, jossa herrat voivat elää keskenään sulassa sovussa.
Samalla on hyvä muistaa se, että myös eläimet ovat yksilöitä omine persoonallisine piirteineen. Kirjan erikoisin esimerkki tästä on epäilemättä Agda-kana – vai pitäisikö sittenkin sanoa kukko? Totta puhuen, ihmiset eivätkä sen lajitoverit tienneet kumpaa sukupuolta Agda oikein oli, sillä sillä oli piirteitä kummastakin. Eikä kysymyksellä sukupuolesta oikeastaan ole väliäkään, sillä Agda oli Agda, ihan omanlaisensa tapaus. Kirjan ihastuttavinta sisältöä on juuri nämä turvakodin eläimien elämäkerrat. Kaikki heistä eivät ole enää keskuudessamme, mutta sekin on osa elämää.
Sananen on vielä sanottava kirjan aivan ihastuttavasta ulkoasusta, joka on oikeastaan se syy, miksi kirja päätyi luettavakseni. Anni Nykäsen taitava kuvitus leikittelee huumorilla ja värimaailmalla kuten aina, mutta myös kirjan taitto on erinomainen. Sitä on Nykäsen lisäksi ollut suunnittelemassa graafikko Riikka Turkulainen ja lopputulos on niin hieno, että näin itsekin taittajana työskentelevänä olen hieman kateellinen. Lukuisia luovia yksityskohtia vilisevä kirja houkuttelee lukemaan, tarjoten lapsille arvokkaan opetuksen siitä, miten jokainen olento ansaitsee rakkautta ja huolenpitoa.
Mikon näkökulma:
Eläinsuojelukeskus Tuulispää on Somerolla sijaitseva turvakoti maatila- ja tuotantoeläimille. Sen tavoitteena on tarjota turvallinen koti hengenvaarassa olevalle eläimelle hänen loppuelämänsä ajaksi. Lastenkirja Onnekkaiden eläinten talo kertoo Tuulispään asukkaiden tarinoita ja tutustuttaa siinä sivussa eri eläinlajien elämäntapaan ja lajityypilliseen elämään.
Tämä on ilahduttava kirja, joka asettaa ihmisen yhdeksi eläinlajiksi muiden joukossa ja korostaa lempeästi sitä, miten eläimiä tulee kohdella heidän rajojaan ja oikeuksiaan kunnioittaen. Eläin on joku, ei jokin, kuten kirjassa painokkaasti mainitaan. Kirjassa esitellyt Tuulispään nykyiset ja entiset asukkaat ovatkin omia yksilöitään, joilla on omat tapansa ja mieltymyksensä. Sellainen on itsestäänselvää varmasti jokaiselle koiran- ja kissanomistajalle, mutta osaako lehmää, sikaa tai kanaa ajatella persoonallisena yksilönä on toinen kysymys.
Suvi Auvinen on muissakin kirjoissa pitänyt eläinten oikeuksia esillä. Tämä on kyllä yksi parhaista: niin selkeästi, lempeästi ja vetovoimaisesti Auvinen tässä asiansa esittää. Anni Nykäsen lämminhenkinen kuvitus auttaa asiassa, sen verran suloisia eläimet kuvissa ovat.
Kirjassa kerrotaan, miten lapsetkin voivat olla eläimille avuksi. Lemmikkien hankkimista kannattaa harkita tarkkaan ja mahdollisuuksien mukaan adoptoida koditon eläin. Lemmikille tulee myös tarjota mahdollisimman hyvä ja lajityypillinen elämä. Eläimiä alistavan eläinviihteen kuluttamista kannattaa välttää, eläimiä rajoja kunnioittaa ja pyrkiä olemaan syömättä eläimiä.
Asia on painavaa ja tärkeää, mutta sävy on lastenkirjalle sopiva – lapsethan monesti kunnioittavat eläimiä aikuisia enemmän muutenkin, niin lapsille ei tarvitse myöskään samalla tavalla saarnata. Tätä kannattaakin lasten lukea aikuisten kanssa, niin aikuisetkin oppivat samalla hyödyllisiä asioita.