Olin myyty, kun näin tästä kirjasta vain nimen ja kansikuvan. Pidän niin kovasti taloista ja arkkitehtuurista, että tämä kirja oli pakko lukea.
Iida Kalakoski ja Riina Sirén ovat molemmat arkkitehtejä ja paljon muutakin, mutta eritoten he haluavat suojella rakennuksia. Se tulee monin tavoin esiin tässä kirjassa, jossa he hyvin valottavat sitä miksi pitäisi suojella, mutta myös miksi puretaan.
On niin monia erilaisia syitä, miksi toimitaan kuten toimitaan. Monesti jokin rakennus jätetään oman onnensa nojaan ja unohdetaan, jolloin se päätyy purkukuntoiseksi. Silloin on jokin taho voittanut, joka haluaa vanhaa pois, että saadaan uutta tilalle.
Pelastakaa talot! valottaa myös rakennusten purkamista historian valossa. Rakennuksia on purettu aina, ihan antiikin ajoista asti. Aina on ollut suuria johtajia, jotka ovat haluneet vaikuttaa luomalla uutta, jopa rakennuskantaa. Suomessa rakennuskanta on nuorta, kun rakennusten ikä on noin 40–60 vuotta. Sitä voi vaan sitten haikailla vanhoja rakennuksia valokuvista.
Kirjan sisältö on siis painavaa sanaa ja hyvästä aiheesta. Kun sain kirjan käsiini, meinasi kuitenkin itku tulla. Jos kirjan aihe on rakennukset, niin miksi kirja on pokkari? Pokkari ei ole minulle lukijaystävällinen. Olisin mieluusti ottanut vastaan kovakantisen ja kuvitetun teoksen, jolloin kirjan kirjoittajatkin olisivat saaneet enemmän meriittiä, jota heille siis ilman muuta suitsutan. Pokkari sopii kevyeen matkalukemistoon. Niinpä tämän kirjan lukeminen vei minulta luvattoman kauan aikaa.






