Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Melinda on suomalaisitalialainen ja asuu Suomessa. Hän nauttii hyvin toimeentulevan kaupunkilaisen elämästä merkkilaukkuineen ja korkeatasoisine ravintoloineen, ja tekee hyvää työtä mainostoimistossa.
Työpaikan ilmapiiri alkaa kiristyä, ja asiakkuus, josta Melinda on huolehtinut pitkään, uhkaa kadota, kun uusimman kampanjan viimeistelevätkin muut. Ison konsernin kultivoitu herrasmies kuuntelee kuitenkin Melindaa ja tekee tutkimuksensa ja päätelmänsä siitä, miten kaikki oikeasti meni. Kaikki siis kunnossa, vai onko? Mitä asiakas on vailla, kun liikeneuvottelu jatkuu illallisravintolassa tai kabareessa?
Iiris Leimun Rakkautta, laamoja ja onnekkaita sattumia on kirjailijan esikoisromaani. Ensimmäinen tapaaminen laamojen kanssa ei tosin vaikuta järin onnekkaalta sattumalta aluksi: työkaveri ja hyvä ystävä Sara on varannut virkistysviikonlopun kylpylään ja matkustanut sinne edeltä. Kiertoreitti ja lumituisku kuluttavat Melindan vuokraaman sähköauton latauksen loppuun ennen aikojaan. Kännykällä ei ole kenttää, ja apua löytyy laamatilalta. Sinne irvailevan komistuksen eteen ei onneksi tarvitse päätyä ikinä enää…
Sara on kuitenkin suunnitellut viikonlopun ohjelman etukäteen, eikä se olekaan perinteinen kuplia lasissa ja altaassa rentouttavine hoitoineen.
”Ovatpa laamat upeita.”
Melinda ei välittänyt isoista eläimistä, joilla oli herneen kokoiset aivot, mutta hän oli samaa mieltä. Nämä laamat olivat… komeita. Hän ei keksinyt parempaakaan ilmaisua.
Joanna nojasi aitaukseen, ja lähin eläin tuli tervehtimään. Hän rapsutti korkeaa kaulaa. Laama seisoi paikoillaan nauttien huomiosta.
”Eivätkö olekin? Meillä he toimivat lähinnä terapiaeläiminä. Villalaamoilta kerimme parin vuoden välein villaa, jota naapuri kehrää langaksi. Tämä tässä on nimeltään Queenie. Hän on hyvin rauhallinen. Hänen kanssaan käymme joskus päiväkeskuksessa tapaamassa vanhuksia. Näkisittepä, miten heidän silmänsä kirkastuvat, kun kuningattaremme astelee kuljetusvaunusta alas.
Melinda ja Sara päätyvät suunnittelemaan mainoskampanjaa laamatilalle, ja siinähän sitä tutustuu tilan väkeenkin vääjäämättä. Miksi laamojen isäntä saa aikaan aivan erilaisia väristyksiä kuin tyylikäs konsernin tyyppi, jonka tapa koskettaa on kaukana nykykulttuurista?
”Joko olet valmis luopumaan Joachimista?” Sara lopulta kysyi.
”En tiedä”, Melinda vastasi molempien yllätykseksi. Hän jatkoi: ”Joachim ja Aaron ovat niin erilaisia. Aaronin kanssa on hyvä viettää aikaa, ja seksi on loistavaa. Hänen elämänsä on kuitenkin Sumulaaksossa, ja minun urani on täällä. Viisivuotissuunnitelmassani ei lue, että muuttaisin maalle. Joachimin elämäntapa on myös minun tavoitteeni. Osaan kuvitella itseni samanlaiseen elämäntyyliin. Se sopii suunnitelmiini.”
Sara katsoi Melindaa vakavana. ”Pidät siis kiinni tuosta ajatuksesta”, hän totesi hiljaisella äänellä.
”Kyllä”, Melinda vakuutti.
”Oletko ajatellut, että noin ajatellessasi itse esineellistät heidät vain jonkun elämäntyylin edustajaksi?” Sara kysyi.
Melindan italialainen isoäiti ja äiti ovat opettaneet kyllä arvostamaan omaa rahaa ja uraa, mutta kannustaneet myös pelaamaan korttinsa oikein. Eikä Melinda ole ainoa, joka on valmis laatimaan tulevaisuudensuunnitelmia ja toteuttamaan ne.
