Luin pari ensimmäistä Sisarukset Grémillet -sarjakuvaa tuoreeltaan, mutta kun kolmososaa piti odotella, sarja pääsi vähän unohtumaan. Vaan eipä mitään, nythän tähän on mukava sukeltaa, kun sarja on edennyt jo kuudenteen osaansa. Ensimmäisen osan pääosassa oli esikoinen Sarah ja toisessa osassa keskimmäinen Cassiopée, joten on luontevaa, että kolmannessa osassa keskiöön nousee kuopus Lucille.
Tytöt viettävät leirilomaa Atlantin rannikolla keskellä marraskuuta. Sateinen rannikko ei ole ihastuttavin paikka olla, mutta Lucille viihtyy: hän voi olla omissa oloissaan ja haaveilla ikiomasta paikasta, jossa hän voisi eristäytyä ja olla luonnon ja eläinten lähellä. Lucillen on vaikea olla siskojensa kanssa. Kun Cassiopée moittii Lucillea tuppisuuksi, tämä räjähtää:
Mitä sitten odotatte? Ette anna minulle suunvuoroa koskaan! Ei ihmekään, että olen näkymätön, kun minulla on tuollaiset siskot! Te viette kaiken huomion. Minä en osaa melskata murheistani tai olla yhtä melodramaattinen kuin te!
Kuten sarjaan kuuluu, juonessa on mukana mysteeriä selvitettäväksi. Mummo tietää kertoa tytöille, että paikkakunnalla asui sodan aikaan Ludivine, tyttöjen etäinen sukulainen, joka katosi sodan jälkeen yllättäen ja jälkiä jättämättä. Siinäpä mysteeriä! Tytöt löytävät Ludivinen haudan, jossa lukee mielikuvitusta kutkuttavasti: ”Sydämeni lepää rannikolla, aarteeni lähellä. Jätän sen hänelle, joka sen löytää.” Tytöt ovat varmoja, että Ludivine oli merirosvo tai salakuljettaja, ja alkavat innolla etsiä aarretta.
Seuraa jännittäviä käänteitä ja luonnollisesti myös onnellinen, vaivihkaisen filosofinen ja kevyesti opettavainen loppu, kuten kolmannessa osassa sarjalta jo osaa odottaa. Sisarusten välit ovat lopulta lämpimät ja mysteerit saavat ratkaisunsa. Sarja on edelleen hyvää seikkailusarjakuvaa, jossa riittää kauniita paikkoja ihasteltavaksi. Alessandro Barbuccin piirrosjälki on kaunista ja värimaailma lumoavaa: jopa sateisen marraskuinen pikkupaikkakunta Atlantin rannikolla näyttää ihastuttavalta. Myös henkilöt ovat ilmeikkäitä ja eloisia. Näitä kelpaa kyllä tarjota seikkailusarjakuvista kiinnostuneille lapsille luettavaksi.