Nick Knight: Skinhead

Skinhead

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Nick Knightin Skinhead on lyhyt, mutta informatiivinen kirja brittiläisestä skinhead-kulttuurista.

Knight kertoo hyvin analyyttisesti ja lähes etäisesti, miten 1960-luvun ska-musiikkia kuunteleva työläisnuorten alakulttuuri pirstaloitui erilaisiin ryhmittymiin, joista ikävä kyllä tunnetuimpia ovat uusnatsit ja jalkapallohuligaanit.

Kirja ei vain kerro tämän alakulttuurin todella seksikkäästä muodista, jossa yhdistyivät kalliit kauluspaidat, Doc Martens -maiharit ja henkselit, vaan myöskin afrokaribialaisesta ska-musiikista, joka 1960- ja 1970-luvulla yhdisti Britannian mustat ja valkoiset hauskanpidon merkeissä, sekä miten Iso-Britannian yhteiskunnan muutos ajoi alakulttuurin rasismin ja äärimmäisen väkivallan ihannoimiseen.

Tässä on siis todella tiivis paketti täynnä asiaa ja paljon siistejä kuvia. Pidin erityisesti siitä, miten kirjailija kirjoittaa koko alakulttuurista kuin olisi jokin ulkopuolinen antropologi, joka kuvaa hänelle tuntematonta, mutta jaloa alkuperäiskansaa. Kirjailija selvästi sympatisoi skinheadeja tai jopa ihailee heitä, mutta silti hän kertoo alakulttuurin ikävistä puolista, kuten nuorisorikollisuudesta ja rasismista.

Kirjassa on niukasti haastatteluja, joiden tarkoitus on vain antaa lyhyitä otoksia alakulttuurin maailmankuvasta ja hengestä, mikä oli positiivista, koska vihaan lukea haastatteluja, jotka eivät noudata kirjallisuuden selkeämpää kieltä.

Antropologinen ote on hyvä tässä tapauksessa, kun skinheadit ovat niin kyseenalainen alakulttuuri, jolla on nykyään äärimmäisen ikävä maine. Tieteellisempi ote antaa myöskin tilaisuuden kirjailijan tarkastella liikettä sosiologian ja historian kautta, antaen perspektiiviä sille, miksi ylipäätänsä skinhead-liike syntyi ja miksi liike ajautui uusnatsismin tielle, kun punkkarit taas eivät, vaikka molemmat alun perin leikittelivät natsisymboliikalla.

Sen lisäksi, että tässä avautuu kuva melkein sukupuuttoon kuolleesta heimosta, jonka muoti ja musiikki ovat äärimmäisen marginaalisia, kirjassa käydään läpi perinteisten poliittisten ääriliikkeiden radikalisointiprosessia läpi analysoiden esimerkiksi miten globaalin kapitalismin tuomat tuhoisat yhteiskunnalliset rakennemuutokset ja yhteiskunnallinen syrjäytyminen ovat edistäneet liikkeen hajoamisen rasistisiin, äärivasemmistolaisiin ja hedonistisiin ryhmittymiin.

Kirjassa on myöskin tarkka luettelo alakulttuurin kuuntelemasta musiikista (joka on todella hyvää), sekä mitä vaatteita, merkkejä ja jopa kampauksia skinheadit käyttivät. Skinheadit eivät olleet alun perin kaljuja, kaljuus tuli vasta 1980-luvulla punkin myötä, ennen sitä skinheadeilla oli vain armeijatyyliset lyhyet hiukset.

Skinhead todella tiivis ja hienosti kuvitettu opus, joka mielestäni antaa paljon enemmän kuin vain muoti- ja kuunteluvinkkejä. Erityisesti radikalisoitumisprosessin kuvaus oli todella hyvä. Jopa liikkeen nostalgian anakronistiset ulottuvuudet käydään läpi ja miten se yhdistyy äärioikeistolaisen maailmankuvan muodostumiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *