Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tieteis- ja tietokirjailijana sekä tiedetoimittajana tunnettu Risto Isomäki tarttuu teoksessaan Syövän arvoitus yhteen aikamme suurista lääketieteellisistä kysymyksistä. Miksi syöpäsairastavuus ja -kuolleisuus kasvavat, vaikka ennaltaehkäisy ja hoito ovat kehittyneet valtavasti? Uusia hoitomuotoja kehitetään jatkuvasti, mutta silti syöpä koskettaa meistä monia. Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään jossain vaiheessa elämäänsä ja se on tällä hetkellä suomalaisten toiseksi yleisin kuolinsyy. Tätä kirjaa voi suositella lähes kenelle tahansa terveydestä, lääketieteestä tai tiedehistoriasta kiinnostuneelle.
Kirjan kunnianhimoinen tavoite on kuvata syöpäsairastavuuden kehitystä hyvin laajasta näkökulmasta. Teoksessa käydään läpi syövän historiaa länsimaissa ja pohditaan, miten ravinto, virukset, maailmanpolitiikka ja säteily vaikuttavat syöpäriskiin. Tällainen tietokirja saattaisi mennä raskaslukuiseksi riskitekijöiden ja tutkimustulosten listaamiseksi, mutta Isomäki lähteekin rakentamaan syövän historiaa sarjana arvoituksia ja ristiriitoja, joiden selityksiä teoksessa avataan pala palalta. Tutkimustulosten luetteloinnin sijaan Isomäki ottaa lukijan matkaansa seuraamaan eräänlaista etsiväntyötä.
Vahvuutena voi pitää teoksen helppolukuisuutta. Ei tarvitse olla epidemiologi, tieteenfilosofi tai ympäristöpolitiikan asiantuntija saadakseen kiinni kirjan argumenteista. Isomäki osaa popularisoida monimutkaisia asioita helposti lähestyttävällä tavalla ja asiaan perehtymättömänkin lukijan on suhteellisen helppo päästä sisään ilmiön historiallisiin, lääketieteellisiin, ympäristö- ja tiedepoliittisiin kysymyksiin.
Maallikolta maallikoille -lähestymistapaa pitää sekä teoksen vahvuutena että heikkoutena. Monimutkaisista tutkimuskysymyksiä käsitellään helposti lähestyttävällä tavalla, mutta samalla lukija joutuu pohtimaan, kuinka vakuuttavasti kirjoittaja oikeastaan onnistuu arvioimaan tutkimusnäytön vahvuutta. Isomäki ei ole epidemiologi ja lukijaa saattaa mietityttää, esitetäänkö kirjassa tutkimustuloksia kattavasti ja valikoimatta vai onko mukaan poimittu esimerkkejä, jotka parhaiten tukevat kirjoittajan esittämiä hypoteeseja.
Tätä kirjaa ei kannata lähestyä tutkimustiedon yhteenvetona tai tietopakettina syövästä, vaan ennemmin sarjana arvoituksia, joita spekuloidaan. Kirjassa nostetaan hyvin viihdyttävällä tavalla esiin tapauksia, joissa havaittu todellisuus näyttää olevan ristiriidassa arkijärjen kanssa. Isomäki pohtii esimerkiksi, miksi biomassaliesien savulle altistuvat intialaiset naiset eivät sairastu syöpään siinä määrin kuin voisi odottaa.
En ollut aivan vakuuttunut kirjan johtopäätöksistä, mutta arvoituksien ympärille rakennettu kokonaisuus on hyvin mukaansatempaava ja ajatuksia herättävä. Johtopäätösten sijaan teoksen suurimpana vahvuutena voi pitää kysymyksiä, joita se nostaa esille.