Vladimir Tshertkov: Tolstoin pako : sen todelliset syyt

Tolstoin pako: sen todelliset syyt

Osta kirja itsellesi

13 lasta Leo ja Sofia Andrejevna Tolstoi saivat aikaan puolivuosisataisen avioliiton alkutaipaleella. Naimisiin mennessä vuonna 1862 Sofia oli 18 ja Leo 34 v. Yhteiselämä päättyi syksyllä 1910 Leo Tolstoin pakoon avioliitosta, joka 30 viimeisen vuoden aikana oli muuttanut muotoaan, Leon sanoin:

”Minä olen tässä talossa kuin kiehuvassa helvetin kattilassa.”

V. Tshertkov, Tolstoin ystävä, seurasi aikanaan, niin kauan kuin Sofia soi, perheen elämää Jasnaja Poljanassa ja julkaisi sitten Sofian kuoleman jälkeen tämän vähemmän mairittelevan Tolstoin pako -kirjasen.

Kirjassa Tshertkov julkaisee otteita Tolstoin vähemmän julkisista päiväkirjoista ja kirjeistä sekä punoo yhteenvetoa Tolstoin elämän viime hetkillä tapahtuneen paon syistä.

Syitä pakenemiseen löytyy, olisi löytynyt jo vuosikymmenten ajan, mutta Tolstoin ei voinut jättää kotolaisia pulaan ja kärsimykseen, olihan 1400 hehtaarin tilalla monenlaista väkeä huolehdittavana. Itsekkäästi ajateltuna lähteminen olisi ollut hänelle paljon mieluisampaa ja rauhallisempaa, mukavampaa kuin jääminen.

Omatunto ei sallinut, antanut periksi lähteä ennen kuin päiviä ennen kuolemaa, jolloin Tolstoi oli täysin vakuuttunut, ettei muuta mahdollisuutta enää ollut. Hän ei kerta kaikkiaan voinut allekirjoittaa vaimonsa vaatimaa testamenttia yksioikeudesta miehensä koko tuotantoon. Ei, koska kirjoitukset oli oleva ihmiskunnan yhteisomaisuutta, kaikkien vapaasti käytettävissä: tolstoilaisuuteen ei omistaminen kuulunut – omaisuus on vääryyttä olipa se mitä laatua tahansa.

Tolstoin kirje tyttärelleen paon jälkeisenä päivänä tuntuu aika tyhjentävältä:

29.10.1910 ”Minulle on tuo alituinen tarkasteleminen, kuunteleminen, ikuiset moitteet, mielivaltainen kohtelu, herkeämätön silmälläpito, hillitön inho henkilöä kohtaan, joka on minulle kaikkein läheisin ja tarpeellisin, vastenmielisyys minua kohtaan ja samalla rakkauden teeskentely …

Tshertkovin kirja on erittäin mielenkiintoinen, joskin vähemmän objektiivinen, näkemys perhe-elämästä Jasnaja Poljanassa.

Mutta näkemystähän voi täydentää Sofia Andrejevna Tolstajan omilla muistiinpanoilla Päiväkirjat 1862 – 1919, WSOY 1992, kuin myös Maxim Gorkin puolustuspuheella kirjassa Leo Tolstoi, Siltala 2021.

close

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada uudet kirjavinkit sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.

hikkaj

SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITON eli SARVin JÄSEN ilman sarvia ja hampaita - myös lukiessa. Opettaja - ollut. Kieli kaikki kaikessa - suomen kieli. Ei Kilven voittanutta - Volterin eikä Eevankaan. Kotiblogipottu. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Aikaisempia kirjavinkkejä

Ladataan lisää luettavaa...