Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Odotin tätä kirjaa, koska tiesin, mitä Katja Kalliolle merkitsevät elokuvat. Paljon! Niinpä hänen romaaninsakin ovat hyvin elokuvamaisia, niistä ei tarvitse tehdä elokuvia, koska ne ovat kerrottu niin kuvauksellisesti, että väkisinkin näkee ne elokuvina.
Nyt tämä kirja, Valkokangastuksia, on ihana, juuri jotenkin niin henkilökohtainen ja herkkä. Se herättää omista muistoistaan sen, mitä on kokenut jonkin elokuvan jälkeen. Miten elokuvan voi kokea ja mitä sen jälkeen tapahtuu? Miten joku elokuvissa käynti on vaikuttanut ja mitä siitä on jäänyt mieleen? Ihan mahtavaa!
Kukin omalla tavallaan, mutta tämä kirja herättää ja ravistelee, itkettää ja naurattaa, nostaa pintaan kaikkea koettua ja nähtyä. Tulee ihan vahvimpana mieleen, että alan katsoa elokuvia ja unohdan kaiken muun. Uppoudun johonkin toiseen maailmaan. Vedän verhot eteen, kun aurinko paistaa ja katson jonkun hyvän leffan.
Kirja on ihanan lohdullinen. Aina voi paeta elokuvan maailmaan. Mikä ihana ajatus. Uppoutua johonkin ja unohtaa kaikki muu ja se tekee hyvää, jättää mieleen ja sieluun jotain, mikä voi vaikuttaa todella pitkään.
Jos jokainen uskaltaisi kertoa ihan vilpittömästi näkemästään elokuvasta muuta kuin sen, että “ihan hyvä”, niin olisi kiva. Katja Kallio antaa hyvän esimerkin siitä, mitä elokuva voi herättää ja olisi melko hienoa, jos siihen kykenisi moni muukin, vaikka sinä.
