Kuuden Katariinan jäljillä

Jenna Kostet: Kuuden Katariinan jäljillä

Turun linnan historiasta puhuttaessa mainitaan usein Katariinat, joista myös C. J. Gardberg on kirjoittanut kuuluisan kirjan Turun linnan kolme Katariinaa. Tähän kolmikkoon kuului Kaarina Hannuntytär, Kustaa Vaasan pojan Juhana Vaasan pitkäaikainen jalkavaimo ja Turun linnan emäntä vuosina 1556-1561. Hänet lopulta "korvasi" asemaltaan ylhäisempi Ka... Lue koko vinkki »
Tunteiden palo

Hannu Salmi: Tunteiden palo : Turku liekeissä 1827

Yksi Suomen historian dramaattisista hetkistä koettiin 4. syyskuuta 1827, kun suurin osa Turun kaupunkia paloi maan tasalle. Tapahtuma paitsi järkytti aikalaisia, myös hävitti ison osan Suomen kirjoitettua historiaa, sekä siirsi Suomen poliittista ja kulttuurista painopistettä entistä vankemmin Helsinkiin. Kulttuurihistorijoitsija Hannu Salmi sy... Lue koko vinkki »
Smittenin murha

Mirkka Lappalainen: Smittenin murha : Katoamistapaus 1600-luvulta

Käydään syksyä 1680 ja kartanon työmiehet ovat aloittelemassa muuraustöitä. Laastin sekoittamiseen tarvitaan kuitenkin vettä ja sitä on helpoiten saatavilla vanhasta kaivosta, joka on miten kuten tukittu isoilla kivillä. Työt saavat kuitenkin jäädä kun kaivon karmiva sisältö paljastuu; käy ilmi, että kartanon isäntä Nils Rosenschmidt ei lähtenytkää... Lue koko vinkki »
Lautasmatka

Mari Koistinen: Lautasmatka : Poimintoja ruuan historiasta

Kaikki varmaankin muistavat usein toistetun tarinan miten mausteilla pyrittiin keski-ajalla ja uuden ajan alussa peittämään pilantuneen lihan maku ja parantamaan ruoan säilyvyyttä. Tarina ei kuitenkaan ole erityisen uskottava. Nimittäin, jos oli varaa mausteisiin, oli kyllä varaa laadukkaaseen lihaankin, mausteet kun olivat tuolloin huomattavasti l... Lue koko vinkki »
Lautapelien historia

Ari Saastamoinen: Lautapelien historia

Harvalla ihmisten vapaa-ajan harrasteella on niin pitkä historia kuin lautapeleillä. Todisteet maailman vanhimmasta lautapelistä on löydetty sumerilaisen Urin kaupungin raunoista, ja ikää näillä kuninkaiden haudoista löydetyillä pelilaudoilla on jopa 4500 vuotta. Sumerilaiset eivät kuitenkaan olleet leikkimielisyydessään mikään poikkeus: lautapelej... Lue koko vinkki »
Sörnäisten tyttö

Aino Sutinen ja Leena Virtanen: Sörnäisten tyttö : Sylvi-Kyllikki Kilven päiväkirja 1915–18 sarjakuvana

Sylvi-Kyllikki Kilpi (1899–1987) jäi historiankirjoihin kansanedustajana, toimittajana ja järjestöaktiivina. Leena Virtasen käsikirjoittama ja Aino Sutisen piirtämä Sörnäisten tyttö ei kuitenkaan keskity Sylvin pitkään poliittiseen uraan, vaan hänen nuoruudenvuosiin Helsingissä. Päiväkirja alkaa 25. huhtikuuta 1915 ja aika nopeasti ilmenee kaksi Sy... Lue koko vinkki »
Muinaisen Lähi-idän imperiumit

Saana Svärd ja Joanna Töyräänvuori (toim.): Muinaisen Lähi-idän imperiumit : Kadonneiden suurvaltojen kukoistus ja tuho

Jossain vaiheessa etsin kirjastosta tietoa muinaiseen Lähi-itään liittyen, vain huomatakseni, että suomeksi aiheesta on julkaistu yllättävän vähän kirjoja. Se on sinänsä erikoista, sillä muinainen Sumer, Babylonia ja Assyria olivat paitsi historiallisesti erittäin merkittäviä suurvaltoja, niin alue tunnetaan myös kirjoitustaidon ja monien tieteiden... Lue koko vinkki »
Velkakirja

Simo Sipola: Velkakirja

Velka on ikivanha asia. Itse asiassa niin vanha, että velan tai luottorahan historia on vanhempi kuin itse fyysisen rahan historia. Sen sijaan laajamittainen ylivelkaantuminen on harvinaisempi ilmiö. Nykyinen velanottoon ja finanssikeinotteluun perustuva maailma syntyi vasta 70-luvulla Yhdysvaltain irrottaessa dollarin kultakannasta ja maailman sii... Lue koko vinkki »
Työn historia

James Suzman: Työn historia : Mihin käytämme aikamme?

Teemme työtä elääksemme ja elämme jotta voisimme tehdä töitä. Nykyihmisen maailmaa ja identiteettiä määrittää hyvin voimakkaasti työnteko. Se sanelee missä ja kenen kanssa vietämme aikaamme ja jopa arvomaailmamme ja poliittisia asenteitamme. Varsinkin ekonomisteille työn tekeminen on jotakin mihin lajillamme on peräti perinnöllinen tarve ja heidän ... Lue koko vinkki »
Lalli : kansallismurhaajan muotokuva

Tuomas Heikkilä: Lalli : kansallismurhaajan muotokuva

Kansanperinteen mukaan Lalli tappoi kristinuskoa levittäneen piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä joskus 1150-luvulla. Tapahtunutta on vuosisatojen mittaan tulkittu monella tavalla, mutta nykyään yleinen ajatus on, että Lalli edusti nimenomaan jotain suomalaista, miestä joka puolusti kotiaan ja omaa pakanallista uskoaan. Vetävässä ja suositussa ... Lue koko vinkki »
Kannen kuvitti

Jukka Murtosaari (toim.): Kannen kuvitti… : Taskukirjojen ja lukemistolehtien kansikuvittajia 1930–1980-luvuilta

Niin sanottu kuvituksen kultainen aikakausi (noin 1880–1930) on kiinnostanut minua ihan ammattinikin puolesta. Ennen 1800-luvun loppua painotekniikka oli liian alkeellista kuvitusten kunnolliseen hyödyntämiseen, ja joskus 1930-luvulta alkaen tekniikka puolestaan alkoi muuttua kuvitusten kannalta liian kehittyneeksi: valokuvasta kun alkoi hiljalleen... Lue koko vinkki »
Dreaming the Karoo

Julia Blackburn: Dreaming the Karoo : A People Called the /Xam

There were once five hundred happy peopleAnd they were attacked and poisonedAnd after that there was peace and quiet. Julia Blackburn aloittaa kirjansa vanhalla walesilaisella runolla ja vaikka runon alkuperä onkin perin kaukana Etelä-Afrikasta, kiteytyy kirjan viesti siihen kivuliaalla tavalla. Vielä 1800-luvulla Etelä-Afrikassa eli busmanneihi... Lue koko vinkki »
Rukiin viljava historia

Annika Luther: Rukiin viljava historia

Ruisleipä on äänestetty Suomen kansallisruoaksi, ja miksipäs ei – onhan tämä sitkeä kasvi otollinen juuri meidän pohjoisiin olosuhteisiimme. Mutta miten keskiaasialaisesta rikkakasvista tuli Suomen kansallisvilja? Annika Luther perkaa kirjassaan rukiin viljavaa historiaa. Tarinassa on yksi jos toinenkin yllättävä käänne. Luther aloittaa vuosimil... Lue koko vinkki »
Inkeriläinen äitini

Reijo Rautajoki: Inkeriläinen äitini : Pelon täyttämä elämä

Inkerinsuomalaisten tarina on pitkään pysynyt suurelle yleisölle tuntemattomana, mutta viime vuosina aiheesta on onneksi julkaistu yhä enemmän kirjoja. Reijo Rautajoki katsoo, että pitkän hiljaisuuden taustalla on ollut paljolti suomettuminen, haluttiin pitää hyvät suhteet itänaapuriin ja niin inkerinsuomalaisten kohtalosta tuli tabu, josta oltiin ... Lue koko vinkki »