He, jotka jäävät jäljelle -kirjan kannessa on isä, kaksi lasta, mummo ja koira hautakiven äärellä. Mummo ja toinen lapsista kaataa kastelukannulla vettä hautakiven edessä oleville kukille.

Siri Ahmed Backström ja Karin Saler: He, jotka jäävät jäljelle

Kuolemaa voidaan käsitellä lasten kuvakirjoissa monin tavoin. Toisinaan käsittelytapa on lyyrisempi ja etäisempi, toisinaan konkreettisempi. Ruotsalainen He, jotka jäävät jäljelle kallistuu konkreettisen puolelle. Jo kansikuvassa perhe on kokoontunut hautakiven äärelle. Karin Saler palkittiin tästä esikoislastenkirjastaan kuvittaja Siri Ahmed Backs... Lue koko vinkki »
Syvään veteen -kirjan kannessa on ikään kuin paperista leikattu valkoinen nuoren naisen hahmo vajoamassa tummenevista sinisistä samankeskisistä ympyröistä muodostuvaan kuiluun.

Anne-Maija Aalto: Syvään veteen

Anne-Maija Aalto nuortenkirjailija ja humanististen tieteiden kandidaatti. Hän on opiskellut luovaa kirjoittamista Turun yliopistossa. Syvään veteen on Aallon esikoisromaani. Toinen romaani Korento sai Topelius-palkintoehdokkuuden. Vuonna 2021 julkaistiin kolmas ja neljäs romaani Mistä valo pääsee sisään ja Lumen hiljaisuus. Mistä valo pääsee sisää... Lue koko vinkki »
Joku menee aina ensin

Anja Erämaja: Joku menee aina ensin

Joskus tulee hauskoja yhteensattumia. Nyt sellainen oli, kun luin lähes peräjälkeen kaksi runokokoelmaa, joiden taustalla on vanhemman menetys. Tällä kertaa se ensin mennyt oli Tuija Välipakan Saari josta olen poissa, jonka ytimessä oli isän poismeno. Anja Erämajan Joku menee aina ensin taas on saanut alkusysäyksensä äidin haurastumisesta, hapertum... Lue koko vinkki »
Sarvijumala

Magdalena Hai: Sarvijumala

Nuorille lukijoille on viime aikoina julkaistu ihan kiitettävä määrä kauhukirjallisuutta. Pitkän linjan kirjailija Magdalena Hai liittyy joukkoon uudella Sarvijumala-romaanillaan, jonka kansikuvassa (Karin Niemen totutun tyylikästä kädenjälkeä!) komeilee jo varsin karmivan näköinen otus, sarvekkaine peurankalloineen ja ötököitä kuhisevine kourineen... Lue koko vinkki »
Surutalo

Matti Rönkä: Surutalo

Sen kyllä tiijän, että minä en ole kenellekkään katteellinen. Eikä minua kukaan kadehdi. Mittään en ole saanut mutta mittään en tarvihe.  Näin toteaa Timppa, joka äkkiseltään arvioiden näyttäisi olevan tarinan kahdesta veljeksestä se heikompi, epäonnistunut. Timpan työhommat ja bisnekset ovat olleet epävarmoja, on konkursseja, juomista, aviokrii... Lue koko vinkki »