Perhosten päiviä -kirjan kannessa on rakeinen ja syväterävyydeltään matala kuva polvipituiseen hameeseen pukeutuneesta naisesta ja harmaahousuisesta miehestä kävelemässä käsi kädessä niityllä. Kuva on rajattu niin, että ihmisten päitä ei näy.

Iida Aho: Perhosten päiviä

Olin jo aiemmin tutustunut Iida Ahon kirjaan Kesän tango, josta tykkäsin. Nyt sitten ilmestyi tämä Perhosten päiviä, jonka otin heti haltuun. Oletin, että Pääskyniemi-sarja jatkuu siitä, mihin se jäi… eipä käynytkään niin, vaan tämä kirja onkin ihan itsenäinen osa. Jos Kesän tangossa oli pääosassa Kristiina, niin tässä kirjassa seikkailee Ursula. ... Lue koko vinkki »
Okatie-kirjan kannessa on mustavalkoinen valokuva kolmesta miehestä pöydän ääressä polttelemassa tupakkaa ja juomassa.

Kari Valto: Okatie

Sain tämän kirjan jo ajat sitten, mutta olen sitä vaalinut kuin kukkaa kämmenellä. Millään en ole raaskinut lukea kuin pieniä pätkiä, hissunkissun makustellen, sillä kamala pelko siitä, että kirja loppuu ei tuntunut hyvältä. Okatie jatkaa tarinaa Pajareitten elämästä ja on sarjassaan jo neljäs. Niin ovat kaikki henkilöt tulleet tutuiksi, että ha... Lue koko vinkki »
Pimeät päivät, valkeat yöt -kirjan kannessa on peltomaisema, kuvassa on enimmäkseen taivasta. Kuvan poikki menee pyykkinaru ja taivaalla lentelee pääskyjä.

Paula Nivukoski: Pimeät päivät, valkeat yöt

Pimeät päivät, valkeat yöt, itsenäinen jatko-osa Kerran valo katoaa -teokselle, on Paula Nivukosken neljäs aikuisten romaani.  Nivukosken kauniilla, runollisen aistivoimaisella kielellä Pimeät päivät, valkeat yöt kertoo rankoista kokemuksista ja tunteista. Juuri tuo kieli ja kertomisen tapa auttavat lukemaan tarinaa ”helposti” ja kevyesti, vaikk... Lue koko vinkki »
Vuolle

Heidi Jaatinen: Vuolle

Luen Seura-lehdestä: "Hän kirjoittaa tarinasta palasia, fragmentteja sieltä täältä ja punoo vasta lopuksi niille sitovan juonen." Tykkään tyylistä: panee ajattelemaan ja eläytymään. Tapahtumien kronologia säntillistä: ei pahemmin poikkeamia ees sun taas. Aika kulkee eteenpäin kappaleittain, luku luvun perään, tapahtumajärjestyksessä. Mutta se mi... Lue koko vinkki »
Loiset

Kari Valto: Loiset

Olin odottanut tätä kirjaa ja kun sen sain, aloin heti lukea. Ensin tuli kuitenkin fiilis, että ei, en jaksa taas vuoden 1918 juttuja... Vaan mitä kävi? Loiset tempaisi minut mukaansa sellaiselle matkalle, että ei paremmasta väliä. Teksti on niin kertakaikkisen vetävää, että oli nautinto lukea sitä. Jos on lukenut Kari Valton edelliset Pajarit-s... Lue koko vinkki »
Pieni talo suuressa metsässä

Laura Ingalls Wilder: Pieni talo suuressa metsässä

Kun puhutaan Laura Ingallsista, kovinkaan monelle kuulijalle eivät tule mieleen alkuperäiset kirjat, vaan televisiossa nähty sokerinen ja siirappinen sarja, jolla ei ole paljonkaan tekemistä Lauran muistelmien kanssa. Tai sitten ehkä Maija Vilkkumaan laulu: ”Ne ei tahdo muane tahtoo Ingallsin Lauranessussaan kiltisti tottelemaan.” Mutta ei ... Lue koko vinkki »
Morsiusmalja

Paula Havaste: Morsiusmalja

Leppoisaa ja lämminhenkistä elämää Saarenmaalla on taas luvassa, kun Paula Havasteen Vilja ja Villem -sarja on päässyt kolmanteen osaansa. Ihan silkkaa hyvää mieltä ei tarjoilla, Viljalla on edelleen salaisuutensa joiden paljastuminen olisi vaarallista ja Neuvosto-Virossa mielipide ei ole vapaa ja tarkkailijoita ja pahanpuhujia on joka puolella. ... Lue koko vinkki »

Mikko Kamula: Tuonela

Mikko Kamulan Metsän kansa -sarja etenee aikataulun mukaisesti ja suunnittelluista kuudesta kirjasta on nyt ilmestynyt kolmas, Tuonela. Juko Rautaparran perheen elämä savolaismetsien keskellä on arkista raadantaa ja eloonjäämistaistelua. Edeltävä osa, Iso härkä, on vaatinut koko yhteisön ja jopa entisten vihollisten liittoutumista yhteistä uhkaa va... Lue koko vinkki »

Anna-Kaisa Linna-Aho: Paperijoutsen

Traagista lähinnä on elämä, hyviä päiviä harvassa – tummaa elämäntaivallusta jatkosodan aikana pienessä maalaiskylässä, jota hallitsee Korpivuoren emäntä Gunhild. Ensin kylään tulee kaupunkilaistyttö Lydia perintötaloonsa, sitten rintamalta karannut Kyösti, joka on enemmän Ellen kuin mies. Anna on muuttanut Lydian luo pois Gunhildin kynsistä. Vi... Lue koko vinkki »
Vierashuoneet

Paula Havaste: Vierashuoneet

Edeltäjänsä Pronssitähden tapaan Vierashuoneet vie lukijan 1950-luvun Neuvosto-Viroon Saarenmaalle Vilja ja Villem Talvikin luokse. Viljalla on luvassa uusia tuulia, kun työ kalasovhoosissa on vaihtumassa majatalon emännöintiin. Kesäksi on luvassa taiteilijavieraita Tallinnasta asumaan Talvikeille, mutta pieniä ongelmia kyllä on: rakennusprikaatia,... Lue koko vinkki »

Mikko Kamula: Iso härkä

Mikko Kamulan Metsän kansa -sarja on edennyt toiseen osaansa. Eletään 1480-lukua Savon syrjäisillä korpimailla, jonne Juko Rautaparta muutti perheensä kera kruunun veroja vältelläkseen. Mutta kuten aloitusosasta Ikimetsien sydänmailla kävi ilmi, verottaja iski huonekuntaan poikkeuksellisen ahnaasti neljännesmies Tönius Ikäheimosen muodossa. Kaunain... Lue koko vinkki »

Tuomas Kyrö: Liitto

Jos on lukenut Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajia, kannattaa tutustua myös hänen varhaisempaan tuotantoonsa. Liitto on maaseudun kuvaus 1930-luvulta. Pääosissa ovat naiset Lyydia ja Anna. Lyydia tekee mitä tahansa päästäkseen pois kotoa, isänsä hirmuvallasta. Niinpä hän menee naimisiin Urhon kanssa, joka ei ole ihan penaalin terävin kynä, mutta va... Lue koko vinkki »
Rikotut kuvat

Anitta Kaitajärvi: Rikotut kuvat : romaani elämästä ja rikoksesta

Rikotut kuvat on lietolaisen Anitta Kaitajärven esikoisteos, ja onkin sellaiseksi varsin kelvollinen. Romaani kertoo länsisuomalaisessa maalaiskylässä elävästä Kärpiön perheestä. Asseri, talon nuori isäntä, on joutunut sotavangiksi, ja hänen luullaan kuolleen. Kun hän sitten palaakin kotiin, siellä odottaa yllätys: oman kolmivuotiaan Ulla-­tyttären... Lue koko vinkki »