Nina Rintala ja rönsyilevä tyyli

Mikko – 18.5.2023

Nina Rintalan Merenalaiset hulmuavat osat on merellinen, moneen suuntaan vellova runokokoelma.

Rintala tarjosi kokoelmaansa luettavaksi ennen sen ilmestymistä ja jo silloin oli puhetta myös haastattelun tekemisestä. Kokoelma osoittautui tosiaan keskustelun arvoiseksi, joten haastattelin Rintalaa sähköpostitse näyttelynvalmistelukiireiden keskellä toukokuussa 2023.

Merenalaiset hulmuavat osat
Nina Rintala
Kuva: Mervi Utria

Mistä Merenalaiset hulmuavat osat sai alkunsa? Mikä sysäsi kokoelman koostamisen prosessin liikkeelle?

Jonain kohtaa 2021 kesälomaa tajusin että meren tarinat ovat vallanneet metsärunojen jälkeen täysin mieleni ja ruumiini.

Millainen oli näiden runojen matka pöytälaatikosta valmiiksi kokoelmaksi?

Runoista osa oli jo vuosien takaa, välissä kirjoitin muuta, mutta kun olin kesällä poiminut runoja yhteen Meriratas-tiedostoon reilun sata, lähdin tekemään viimeistelyä kokonainen teos mielessäni. Hioin kokoelman yhtenäiseksi ja kirjoitin sen ainakin kolmesti uusiksi jouluna 2022 ennen kustantajalle lähettämistä. Sinistä valoa näytettiin teokselle heti.

Vaikka julkaisuun oli siitä vielä aikaa, niin kokoelmaan tehtiin sen jälkeen hyvin vähän muutoksia. Poistin joitakin osia kokonaan ja taoin joitakin runoja esilukijoiden palautteen avulla uusiksi. Loppuun asti hioin tekstien järjestystä ja asettelua. Ihanin vaihe kirjoittamisen jälkeen oli saada valita graafikko Taivo Orgin kymmenestä upeasta kansikuvaehdokkaasta sopivin kansi hulmuavalle kirjalle.

Mikä siinä oli helppoa, mikä työlästä?

Kirjoitusprosessi, joka tapahtui pääasiassa lomien aikaan, oli pelkkää inspiroitunutta flow-tilaa, olen onnellisimmillani vapaasti kirjoittaessani. Kokoelman sanoma meren puolesta heijastui vahvana, mutta annoin kaikkien runopuhujien saada äänensä kuuluviin. Prosessin aikana esitin merirunoja lavarunotapahtumissa, yleisöltä saamani positiivinen palaute antoi paljon voimaa viimeistelytyöhön.

Työtä teetti runojen valinta ja loputon hiekan hieno hiominen. Uudet haasteet kohtasin kun ranteeni katkesi, kipsin kanssa kömpelönä ja kipeänä tein varsinaisen syväsukelluksen ja pyörittelin tekstejä pitkään vain sekavassa päässäni.

Kaikkein työläintä oli oman mielen kuohut, vaikka kirja oli jo valmis, olisin joka toinen päivä heittänyt sen epätoivoisena likasaaviin tai puristanut ainakin uuteen tiiviimpään muotoon, tässä kohtaa todella tarvittiin kustannustoimittaja Henri Hirvenojan kannustavia sanoja.

Kokoelmalla on selkeä merellinen teema. Lähditkö kirjoittamaan merestä, vai nousiko se aiheeksi kirjoittamiesi tekstien pohjalta?

En lähtenyt tarkoituksella kirjoittamaan merestä vaan työn alla oli silloin autofiktiivinen käsikirjoitus. Yhtäkkiä kesällä huomasin että pyöräilin jatkuvasti rantakallioille voimapaikkaani uimaan, haaveilemaan ja kirjoittamaan merestä. Merellinen teema syntyi kuin itsestään. Se taisi nousta pintaan jo 2020 edellisen runoteoksen aikaan.

Käytät reippaasti typografisia ja asettelullisia tehokeinoja runoissasi, osa runoista on asettelultaan suorastaan kuvallisia. Ovatko tällaiset tehokeinot sinulle luontaisia ja mieleisiä?

Kyllä. Olen hyvin visuaalinen ihminen, ja näen runot kuvina, väreinä ja muotoina. Olen niin iloinen että taittaja Riku Ahsten hyväksyi hassutkin toiveeni ja hioi ja etsi haluamiani kuvallisia ideoita ja asettelua kanssani.

Kokoelmasi on muutenkin tyyliltään rönsyilevä, se kurottelee moniin eri suuntiin. Pelkästään tästä olisi vaikea sanoa tyhjentävästi, millainen tyylisi on. Onko tämä monipuolisuus nimenomaan tyylisi ydintä?

Tyylini on varmasti luontaisesti monipuolinen. Kyllästyn helpolla ja haen erilaisilla tyyleillä vaihtelua ja monipuolisuutta niin itselleni kirjoittajana kuin esiintyjänä. Lukijana ja kuuntelijana minulla on myös monipuolinen maku, erilaiset tyylit rikastavat kokemuksia.

Tässä teoksessa halusin rönsyilevällä tyylillä nostaa esiin myös meren monimuotoisuutta. Olin toki valmistunut siihen, että runoja lähdetään rankasti raakaamaan, mutta ihmetyksekseni sain pitää runojen velloavan monihulmuisan tyylin.

Seuraavan teoksen runot ovat pelkistetympiä ja tiiviimpiä, ei kuitenkaan halustani mahtua johonkin runokategoriaan tai tiettyyn nykyrunoilijuuden muottiin, vaan yllättäen näen nämä uudet runot pieninä kuvina ja me-muodossa.

Olet myös lavarunousaktiivi. Miten tekstin lausuttavuus ja se, miltä se näyttää sivulle suhtautuvat runoissasi toisiinsa? Onko runosta kiinni, kuinka paljon painoa tekstin asettelu saa? Kuuluuko asettelu, kun esität runojasi?

Kaikki runoni kirjoitan esitettäväksi. Kuulen runojen rytmin ja sointuvuuden suuhuni sopivaksi ja mietin aina ilmaisua ja draamallisia keinoja runolavoille. Kirjaan asettelu tehtiin kuitenkin täysin runojen luettavuuden ja visuaalisuuden pohjalta.

Lavarunoesityksiä varten kirjoitan runot uudestaan itselleni, silloin runoplarit ovat täynnä värikkäitä viivoja ja merkintöjä.

Olen myös kiinnostunut taiteidenvälisestä yhteistyöstä, tänä kesänä luvassa on yhteisesiintymisiä runolavoilla mm. Runokvartetin kanssa. On ollut upea uusi kokemus lausua runojen pohjalta sävellettyjen jousikvartetin melodioihin.

Toivon myös, että saan lukea kirjani äänikirjaksi, esittäminen on vahvuuteni ja kuunneltavaksi runot olen alunperin kirjoittanut.

Onko jotain, mitä haluaisit Kirjavinkkien lukijoille suositella juuri nyt?

Suosittelen kaikille rauhoittavaa luonnonkulttuuria – menkää kuuntelemaan metsän ja meren ilmaisia meditaatiolähetyksiä!

Suosittelen lukemaan kaikkialla, kirjastossa, kotisohvalla ja meren rannalla. Tämän hetken omista suosikeista voisin nostaa vaikka Marja Kyllösen, Joel Haahtelan ja Pirkko Soinisen kirjat.

Äänikirjavinkkinä Karoliina Niskasen Muamo, Veera Miljan Supersalainen tyttöpäiväkirja sekä kestosuosikkini Olga Tokarczukin Aja aurasi vainajain luitten yli/Drive Your Plow Over the Bones of the Dead.

Muistutan lavarunouden voimasta, suositan tarttumaan rohkeasti lähimpään Open Miciin ja tutustumaan Lavarunofestien tarjontaan, ihanista ihanin Annikin Runofestivaali juhlitaan seuraavan kerran Tampereella vasta 2024, joten ensi heinäkuussa kannattaa lähteä nautiskelemaan Sieravuoren lavarunofestivaalille.

Elokuvafanina suosittelen juuri nyt eteläkorelaisia elokuvia ja Rauman omaa pientä suurta elokuvajuhlaa Blue Sea Film Festivalia 17.–20.8.2023.

Toivotan kaikille myös lämpimästi tervetuloa Aalloilla – monitaidenäyttelyymme, joka yhdistää runon, kuvataiteen ja äänitaiteen merimaailmat, 1.6.-31.8.2023 Rauman merimuseolla.

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada edellisen viikon kirjavinkit suoraan sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä ja liity listan 1 301 tilaajan joukkoon! Jos haluat tietoa uusista vinkeistä nopeammin, tilaa Telegram-kanavamme!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.