Sanna Manninen ja aisteja aktivoiva kirjallisuus

Mikko – 16.2.2023

Tanskalaisen Olga Ravnin kummallinen Alaiset on proosarunomainen romaani, joka kuvaa inhimillisyyden rajamaita avaruusaluksen henkilökunnalta kerättyjen todistajanlausuntojen muodossa. Teoksen on suomentanut Sanna Manninen, kokenut suomentaja, jonka työkieliä ovat ruotsi, tanska ja norja.

Haastattelin Mannista sähköpostilla tammi-helmikuussa 2023.

Alaiset

Miten Alaiset päätyi sinun suomennettavaksesi? 

Kustantamosta tarjottiin, se on tavallisinta.

Millaiset ennakkokäsitykset sinulla oli teoksesta ja Olga Ravnista kirjailijana?

Tunsin Olga Ravnin vain nimeltä, en ollut lukenut hänen teoksiaan. Sen kuitenkin tiesin, että Martin Aitkenin englanninnos The Employees oli vuonna 2021 International Booker Prize -palkinnon finalisti.

Mikä kirjan kääntämisessä oli helppoa, mikä vaikeaa?

Yksi vaikeus oli se, että henkilöistä ei juuri koskaan käytetä nimiä vaan sukupuolisidonnaisia persoonapronomineja ”hon” ja ”han” riippumatta siitä, ovatko he ihmisiä vai ihmisenkaltaisia. Suomeksi tällainen on aina haastavaa, koska meillä on vain sukupuolineutraali persoonapronomini ”hän”. Aina sukupuolella ei ole väliäkään, ja usein se käy ilmi jostain ulkoisesta seikasta. Muutamassa kohdassa käytin selvyyden vuoksi sanaa naisenkaltainen tai miehenkaltainen.

Millaisena kirjailijana ja kirjoittajana Ravn näyttäytyy sinulle? Alaisia nimitetään kannessa romaaniksi; hyvä niin, muutenhan sitä voisi lukea vaikka laajana proosarunokokoelmana. Näkyykö Ravnin tausta runoilijana mielestäsi teoksessa?

Olga Ravn ei ole erityisen kiinnostunut perinteisestä romaanimuodosta, vaan teos rakentuu katkelmista, joista osa on lyyrisiä uni- tai muistofragmentteja. Tekstissä pyritään herättelemään kaikkia aisteja, erityisesti hajuaistia, ja Ravn onkin jossain haastattelussa sanonut, että kaikkien aistien aktivoiminen on tietoinen strategia, jotta lukija pystyisi samastumaan johonkin mikä ei ole inhimillistä.

Alaiset luo lyhyillä katkelmillaan vahvaa ja paikoin vähän epämiellyttävääkin tunnelmaa. Kuvitettuna tämä olisi varmasti paikoin fobioita triggeröivä. Millaista tämän tunnelman tavoittelu suomentaessa oli?

Aivan, teoksessahan on useita kuvauksia, joiden lukeminen voi tehdä pahaa trypofobiasta kärsiville, mutta onneksi minulla ei ole reikä- ja rykelmäkammoa. Mitä tulee oleskeluhuoneiden outoihin ja kiehtoviin esineisiin, niitä kuvaillessa mielikuvituksen laukkaa hillitsi tieto, että alun perin Ravn kirjoitti tekstin kuvataiteilija Lea Guldditte Hestelundin näyttelyyn The Inner Space. Tuosta näyttelystä löytyy valokuvia googlaamalla (esimerkiksi tästä Lollin jutusta), ja kuvat konkreettisista veistoksista auttoivat paitsi luonnehtimaan esineitä myös pitämään kuvitelmat aisoissa. 

Sinulta on juuri ilmestymässä uusi osa Jørn Lier Horstin lasten etsiväkirjasarjaan. Hiljattain olet ahkeroinut myös Lydia Sandgrenin mittavan Läpileikkauksen parissa. Millaista on työskennellä näin laajalla skaalalla erilaisia romaaneja? Miten tällaisen Alaisten kaltaisen pienoisromaanin tai lastenkirjan kääntäminen eroaa Sandgrenin mammutin kaltaisesta kirjasta?

Läpileikkaus

Pienoisromaaneissa on usein viimeistä yksityiskohtaa myöten harkittu rakenne ja tyyli, siksi kääntäessä keskittyy pienempiin muotoseikkoihin kuin laajan romaanin kohdalla.

Pitkää tekstiä suomentaessa haasteena on pitää kokonaisuus mielessä ja paketti kasassa. Seitsemänsataasivuisen romaanin suomentaminen kysyy pitkäjänteisyyttä, ja silloin auttaa, jos viihtyy teoksen maailmassa – ja Läpileikkauksen kirjallisuus- ja kuvataidepiireissä todella viihdyin.

Kuvakirjojen kääntäminen puolestaan on mukavaa vaihtelua sekä lyhyen muodon että kuvan ja sanan vuoropuhelun vuoksi. Etsiväkaksikko-sarjasta olen suomentanut jo kaksitoista osaa, joten kirjojen maailma on tullut tutuksi ja siihen on mukava palata puolen vuoden välein.

Käännät ruotsista, norjasta ja tanskasta. Onko sinulla näiden kielten joukossa omia suosikkeja, vai käännätkö ihan yhtä mielelläsi kaikista sen mukaan mitä tarjolla on?

Suomennan kaikista yhtä mielelläni, tärkeämpää kuin alkuteoksen kieli on sen tunnelma, tarina ja tyyli.

Onko jotain kirjoja tai kirjailijoita, joita erityisesti haluaisit päästä suomentamaan?

Esimerkiksi Lydia Sandgrenin seuraavan teoksen suomentaisin mielelläni, mutta sen ilmestymisestä ei ole vielä mitään tietoa.

Onko jotain, mitä haluaisit Kirjavinkkien lukijoille suositella juuri nyt?

Suosittelen ruotsalaisen Liv Strömquistin satiirisia ja yhteiskunnallisia sarjakuvia.


Sanna Mannisen suomennokset Kirjavinkeissä. Muutama poiminta joukosta:

Sinun silmiesi kautta
Naiset
1947

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada edellisen viikon kirjavinkit suoraan sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä ja liity listan 1 275 tilaajan joukkoon! Jos haluat tietoa uusista vinkeistä nopeammin, tilaa Telegram-kanavamme!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.