Veronika Muchitsch: Cyberman : An on-screen Documentary

Cyberman : An on-screen Documentary

Osta kirja itsellesi

(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)

Eletään maaliskuun loppua 2016 ja jossain Suomessa keski-ikäinen Ari Kivikangas, alias Cyberman, kömpii sängystään esiin, hieroo silmiään ja kenties siirtyy keittiöön tekemään kahvia. Isossa-Britanniassa Veronika Muchitsch seuraa Kivikankaan livestriimiä ja lumoutuu näkemästään siinä määrin, että alkaa seuraamaan syrjäytyneen suomalaisen miehen 24/7 livestriimiä yli vuoden ajan, ja myöhemmin omistaa miehelle kokonaisen sarjakuvan. Jos sarjakuvan aihe kuulostaa hieman erikoiselta niin on sitä kyllä toteutuskin.

Welcome to Cyberman -sarjakuvan esimerkkisivu

Sarjakuvassa katsotaan livestriimiä Muchitschin silmien kautta, mutta hän itse ei kuitenkaan esiinny sarjakuvassa kuin harvinaisena heijastumana tietokoneen ruudulla, eikä hän myöskään suoraan kerro lukijalle omia mielipiteitään. Sarjakuvassa katsotaan siis tiiviisti tietokoneenruutua, ja dialogi on sitä, mitä Cybermanin seuraajat hänelle kirjoittivat ja mitä hän heille vastasi. Kerronta tuntuu sen vuoksi ensin etäiseltä ja hieman tylsältäkin, eihän Cybermanin henkilökohtaisessa elämässä nimittäin tapahdu yhtään mitään. Ensivaikutelma kuitenkin pettää, sarjakuvassa on paljonkin asiaa, mutta sen vaikuttavuutta on yllättävän vaikea pukea sanoiksi.

Ensinäkin, mitä ajatella Cybermanista? Ymmärrän, miksi Muchitsch antaa lukijan muodostaa oman mielipiteensä, ilman mitään ennakkoluuloja. Cyberman on nimittäin monella tapaa hyvin hauras henkilö. Hän vaikuttaa vilpittömältä, mutta yksinäiseltä mieheltä, jonka elämä on hieman luisunut sivuraiteille. Hän vastaa kuitenkin seuraajiensa kysymyksiin rehellisesti, vaikka kysymykset olisivat hyvin intiimejä ja jopa loukkaaviakin. Pitäisikö Cybermanin tilannetta sääliä, tai ehkä hänen rohkeuttaan paljastaa seuraajilleen syvimmätkin ajatuksensa pitäisi pikemminkin ihailla? Voiko hän todella olla onnellinen, kuten jossain vaiheessa mainitsee?

Voin kuvitella miehen aiheuttavan monenlaisia mielipiteitä ja sarjakuvan nettikommenteista onkin luettavissa osa näistä reaktioista. Cybermanin elämän ja hänen haavoittuvaisuuden seuraamisessa on joka tapauksessa enemmän kuin hitunen tirkistelynhalua, minkä Muchitsch auliisti myöntää valitsemalla chatissa nimimerkikseen nimen LB Jefferies, joka on päähenkilön nimi Hitchcockin elokuvassa Takaikkuna.

Sarjakuvan edetessä lukijan kysymykset kuitenkin laajenevat Cybermanin elämää laajemmiksi. Mitä tämä kaikki oikein kertoo modernista yhteiskunnasta ja sosiaalisesta mediasta? Influensserikulttuurista, jossa jokaisen pitää saada vaikuttaa, itsensä tuotteistamisesta ja maailmalle myymisestä ja siitä seuraavasta ihmisten tirkistelynhalusta ja nettikiusaamisesta. Vai onko sittenkin kyseessä jonkinlainen sankaritarina siitä, miten tavallinen ihminen voi kuin voikin tulla näkyväksi? Sarjakuva herättää monenlaisia ajatuksia, ehkä päällimmäisenä sen, miten Cyberman on striimin kautta yhdeydessä ties kuinka moneen ihmiseen maailmalla, mutta ainakin minun näkökulmasta kaikki tuntuu silti niin kovin yksinäiseltä.

Sarjakuva on sen verran intiimi kuvaus todellisesta henkilöstä, että lukiessa tuli välillä jopa tunne, että sarjakuvan lukeminen on jotenkin tunkeilevaa, mihin Muchitsch toki pyrkiikin. Lukijasta tulee väistämättä osa Cybermanin tirkistelynhaluista yleisöä. Onneksi Muchitsch kuitenkin mainitsee loppusanoissa sittemmin ystävystyneensä Kivikankaan kanssa ja saaneensa häneltä luvan sarjakuvan tekemiseen. Ymmärrän kyllä Kivikankaan innostumisen sarjakuvaprojektia kohtaan, sillä vaikka Muchitsch ei sinänsä kerrokaan sarjakuvassa mielipiteitään, huokuu teoksesta kuitenkin empaattisuus päähenkilöään kohtaan, mikä on mielestäni hyvin oleellista.

En lainkaan ihmettele, että teos voitti Myriadin sarjakuvakilpailun; Cyberman on kaikin puolin hyvin omalaatuinen teos, joka ei erityisemmin muistuta mitään aikaisemmin lukemaani sarjakuvaa. Vaikka omaperäinen onkin, teoksen suola on kuitenkin itse Ari Kivikangas. Yllätyin miten koskettava lukukokemus tämä olikaan. Teoksen lopetus jäi kaivelemaan takaraivoon, vaikka tätä arvostelua kirjoitettaessa sarjakuvan lukemisesta on jo useampi viikko. Cyberman on paitsi häiritsevä dokumentti sosiaalisesta mediasta, niin koskettava testamentti yhden miehen elämästä.

Esimerkkisivu Cyberman-sarjakuvasta

Titta Lindström

Titta Lindström on graafinen suunnittelija ja kuvittaja, joka käyttää vapaa-aikansa mieluusti kirjojen parissa. Sarjakuvat ovat sydäntä lähellä, mutta lukulistalle pääsee säännöllisesti myös tietokirjallisuus, erityisesti muistelmat ja elämäkerrat herättävät kiinnostusta. Kaikki vinkit »

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada edellisen viikon kirjavinkit suoraan sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä ja liity listan 1 172 tilaajan joukkoon! Jos haluat tietoa uusista vinkeistä nopeammin, tilaa Telegram-kanavamme!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.

Aikaisempia kirjavinkkejä

Ladataan lisää luettavaa...