Heikki Oja: Eksoplaneetat

Eksoplaneetat

Osta kirja itsellesi

(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)

Eksoplaneettatutkimus on edennyt viime aikoina hurjaa tahtia. Ensimmäinen vierasta tähteä kiertävä planeetta havaittiin vasta 1990-luvulla, mutta nykyään niitä tunnetaan jo yli 4000. Itse asiassa näyttää siltä, että eksoplaneetat ovat niin yleisiä, että niitä on galaksissamme enemmän kuin itse tähtiä.

Heikki Oja kartoittaa kirjassaan miten eksoplaneettoja oikein etsitään, minkälaisia planeettatyyppejä on olemassa, minkälainen on planeettojen elinkaari ja mitkä ovat elinkelpoisen planeetan edellytykset. Kirjassa tarkastellaan myös muita vieraista planeettakunnista löytyviä kappaleita, kuten esimerkiksi ruskeita kääpiöitä – eräänlaisia tähden ja planeetan välimuotoja. Myös vapaat planeetat saavat huomiota, eli tähtienvälisessä avaruudessa seilaavat lukemattomat planeetat, jotka ovat sinkoutuneet ulos omasta planeettakunnastaan. Yllättävää kyllä, jopa tällaisessa ikuisessa pimeydessä vaeltavassa maailmassa voisi teoriassa olla jonkinlaista elämää.

Eksoplaneettatutkimus on tuonut mukanaan muitakin yllätyksiä. Vanha kahtiajako jättiläisplaneettoihin ja kiviplaneettoihin on ensinäkin murtunut, planeettojen kirjo on paljon monipuolisempi kuin vielä jonkin aikaa sitten kuviteltiin. Yllätyksenä on tullut myös se, miten uskomattoman lähellä emotähteään monet eksoplaneetat kiertävät. Mielenkiintoista kyllä, planeettojen vaellus nuorissa planeettakunnassa vaikuttaakin olevan hyvin yleistä. Aikaisemmin ajateltiin, että planeetat yksinkertaisesti jäävät sille etäisyydelle, mihin ne syntyivät.

Ehkäpä mielenkiintoisinta antia kirjassa on sen loppuosa, jossa pohditaan elämän edellytyksiä ja miten elämän merkkejä olisi mahdollista havaita tähtienvälisten etäisyyksien päästä. Hyvä kysymys on myös, tarvitseeko elämä väistämättä maapallon kaltaisia oloja selviytyäkseen? Olipa elämä minkälaista hyvänsä, niin ainakin se tarvitsee jonkinlaista liuotinta toimiakseen. Vesi on hyvin yleinen aine maailmankaikkeudessa, mutta äärimmäisissä lämpötiloissa sekin on pulassa. Kenties kuumilla planeetoilla elämän nesteenä voisi olla rikkihappo, joka on juoksevaa aina +340 °C lämpötiloihin asti. Kylmillä planeetoilla nesteenä voisi puolestaan toimia ammoniakki, typpi tai metaani, jolloin selviytyminen jopa hyytävässä -210 °C voisi olla mahdollista.

Omassa aurinkokunnassamme lupaavin paikka vieraalle elämälle vaikuttaisi joka tapauksessa olevan jättiläisplaneettojen kuut. Europalla ja Encladuksella on kummallakin jääkuortensa alla syvät meret. Encladuksella on vettä arviolta yhtä paljon kuin maapallolla ja Europalta sitä löytyy peräti kaksinverroin. Vaikka kuut sijaitsevatkin kaukana auringosta, jättiläisplaneettojen vuorovesivoimat pitävät kummankin kuun meret sulana ja meristä kenties löytyvät lämpimät lähteet voisivat tuoda elämälle sopivia ravinteita ja energiaa.

Sinänsä alalla eletään nyt mielenkiintoisia aikoja, sillä uusia luotaimia ja teleskooppeja on luvassa sen verran, että uudet löydöt eivät ole aivan heti loppumassa. Pelkästään Gaia-sateelliitin kartoituksen tuloksena saadaan vuoden 2022 lopussa luettelo n. 20 000 uudesta eksoplaneetasta! Aihe on mitä mielenkiintoisin ja Eksoplaneetat on sen verran kattava, asiantuntevasti kirjoitettu ja runsaasti kuvitettu kirja, että siihen kannattaa ehdottomasti tarttua mikäli aihe yhtään kiinnostaa. Suosittelen!

close

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada uudet kirjavinkit sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.
(Erityisesti uudet kotimaiset julkaisut on usein, ei aina, saatu kustantajalta arvostelukappaleina. Se, mistä kirja on saatu, ei vaikuta siihen, kehummeko vai emme.)

Titta Lindström

Titta Lindström on graafinen suunnittelija ja kuvittaja, joka käyttää vapaa-aikansa mieluusti kirjojen parissa. Sarjakuvat ovat sydäntä lähellä, mutta lukulistalle pääsee säännöllisesti myös tietokirjallisuus, erityisesti muistelmat ja elämäkerrat herättävät kiinnostusta. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Aikaisempia kirjavinkkejä

Ladataan lisää luettavaa...