Carol Maurel ja Navie: Horizontal Collaboration

Osta kirja itsellesi

Ranskalainen termi collaboration horizontale viittasi ranskalaisten naisten ja saksalaisten miehittäjien välisiin suhteisiin Ranskan miehityksen aikana. Ranskalaisille aihe oli tietysti kivulias ja häpeällinen – myös sen vuoksi miten näille naisille kävi miehitysjoukkojen lähdettyä maasta. Käsikirjoittaja Navie ja sarjakuvataiteilija Carol Maurel lähestyvät vaikeaa aihetta yhden talon asukkaiden kautta, joiden elämänkohtalot kutoutuvat toisiinsa kohtalokkaalla tavalla.

Sarjakuva alkaa nykypäivästä, jossa nuori nainen valittaa mummolleen nykyaikaisen deittikulttuurin vaikeuksista, sentään ennen vanhaan asiat olivat yksinkertaisempia, eikö? No, ei aivan, kuten pian käy ilmi. Tästä siirrytään muistoissa erääseen pariisilaiseen taloon vuonna 1942, jossa yhtään mikään ei tunnu olevan yksinkertaista. Talon naisten joukosta löytyy muun muassa masentunut Joséphine, joka joutuu elättäämään itsensä kabareessa miesten kourittavana ja juutalainen Sarah, joka puolestaan yrittää piilotella perhettään parhaansa mukaan saksalaisilta. Sitten tietysti on kaikkien symppaama Rose, jonka aviomies kärvistelee rintamalla ja jolla on salasuhde saksalaisen sotilaan kanssa.

Horizontal Collaborationin näkökulma on mielenkiintoinen. Se tarkastelee miehitysaikaa erityisesti naisten kokemusten kautta ja kutoo tätä kautta talon ihmisten elämistä kiehtovan mikrokosmoksen. Yhdenkään naisen tarinaa ei varsinaisesti näytetä alusta loppuun, sen sijaan lukija ikään kuin kurkistaa avaimenreiästä juuri hetkeä ennen kuin koko kudos alkaa purkautua.

Navie on lukenut yliopistossa fasismin historiaa, ja varmasti tästä johtuen tarina tuntuu hyvin todenmukaiselta. Henkilöiden persoonat ja motiivit ovat uskottavia ja sarjakuva onnistuu välttämään myös liiallisen siirappisuuden, mikä saattaisi muodostua ongelmaksi jonkun vähemmän taitavan kirjoittajan käsissä. Ei voi silti sanoa etteikö sarjakuva olisi myös koskettava. Onkin hämmästyttävää, miten paljon hahmojen kohtaloista saadaan irti ottaen huomioon, miten heihin ei kerkeä tutustua hirveän syvällisesti. Hahmojen kautta onnistutaan käsittelemään varsin monenlaisia teemoja: kotiväkivaltaa, seksuaali-identiteetin löytämistä ja joutavan pikkumaisuuden ja petoksen seurauksia.

Carol Maurelin kuvitus ansaitsee myös oman kunniamainintansa, hyvin harvoin pääsee lukemaan näin visuaalisesti upeaa sarjakuvaa. Horizontal Collaboration on väritetty tietokoneella, mutta siihen on silti saatu vesivärimäistä herkkyyttä. Erityisesti sarjakuvassa toimivat kuitenkin itse hahmot, Maurelilla on kyky luoda, paremman sanan puutteessa, hyvin sielukkaita ja ilmekkäitä hahmoja ja sehän se loppujen lopuksi sarjakuvan kuvituksessa merkitsee.

Itselleni Horizontal Collaboration oli todella positiivinen yllätys. Se ei ole pelkästään visuaalisesti upea teos, vaan se rakentaa uskottavaa ja koskettavaa draamaa aiheesta, jota harvemmin näkee käsiteltävän. Erittäin mielenkiintoinen teos siis, jota suosittelen ehdottomasti!

Kulissit alkavat vähitellen kaatua ja naapurisopu sen myötä.

Titta Lindström

Titta Lindström on graafinen suunnittelija ja kuvittaja, joka käyttää vapaa-aikansa mieluusti kirjojen parissa. Sarjakuvat ovat sydäntä lähellä, mutta lukulistalle pääsee säännöllisesti myös tietokirjallisuus, erityisesti muistelmat ja elämänkerrat herättävät kiinnostusta. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.