Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Millaista elämä on ollut Vantaan Stenkullan kallion ympärillä? Arkeologi Andreas Koivisto käy läpi kotiseutunsa ja siinä sivussa koko Suomen ja vähän Euroopankin historiaa jääkauden päättymisestä nykyaikaan asti. Stenkullan kallion ympärillä on asunut ihmisiä jääkauden lopulta lähtien. Koivisto kertoo, miltä heidän elämänsä on arkeologisen todistusaineiston valossa näyttänyt.
Ikiaikainen kotimme käy läpi eurooppalaisten kulttuurien kehitystä. Kivikaudella täälläkin asuivat kampakeraamikot, kunnes vasarakirveskansa tuli omine keramiikantaitoineen valloittamaan alueita. Koivisto käy läpi pronssikauden ja rautakauden vaiheita, saamelaisten asutuksia Suomen alueella ja viikinkiaikaa. Sitten tulee ruotsalainen kolonisaatio ja kristinusko, elämä Ruotsin Itämaassa, Suomi osana hansakaupan reittejä, Venäjän aika ja lopulta itsenäisen Suomen aika.
Paljon on siis asiaa, ja kaikki tämä perustuu uusimpiin arkeologiseen ja kielitieteellisiin tutkimustietoihin ja DNA-tutkimuksen kaltaiseen todistusaineistoon. Hyvän tieteentekijän tavoin Koivisto tekee myös selväksi, milloin jostain asiasta ei ole tietoa ja kyse on vain valistuneista arvauksista. Kiitettävän paljon Koivisto huomioi esimerkiksi sitä, miten valikoivasti erilaiset materiaalit kestävät aikaa.
Vankan tieteen lisäksi Koivisto kertoo myös kaikenlaisia henkilökohtaisia anekdootteja ja tarinoita arkeologisilta kaivauksilta, tutkimusmatkoilta Venäjälle ja Baltiaan, oman sukunsa vaiheita ja muuta aiheeseen jollain tapaa liittyvää. Se tuo mukavaa vaihtelua ja ihmisläheisyyttä ja esimerkiksi metallinpaljastinharrastajiin liittyvät huomiot kiinnostavat varmasti monia.
Tietosisältönsä puolesta Ikiaikainen kotimme on vankka kirja Suomen alueen varhaisesta asutuksesta. Huomion keskittäminen Vantaan Stenkullaan ja pääkaupunkiseudulle noin laajemmin on ihan kelpo ratkaisu, joka tuo kirjaan ryhtiä. Aihe on kuitenkin yleisemminkin kiinnostava. Vantaa on paikkakuntana jotenkin sen verran historiattoman oloinen, että suon ilomielin vantaalaisille tämän katsauksen paikkakunnan esihistoriaan.
Kirjan toteutus jättää valitettavasti jonkun verran toivomisen varaa. Päällisin puolin kirja on kyllä hyvän näköinen. Kannessa on hieno Tom Björklundin kuva, joita nähtiin Koiviston ja Björklundin Ikikallion tarinoita -kirjan kuvituksena. Sen lisäksi kirjassa on valitettavasti vain yksi Björklundin maalaus. Muuta kuvitusta on ihan mukavasti, enemmänkin voisi toki olla. Kun varsinaisen tekstin pariin käy, ensimmäisenä pistää silmään hätkähdyttävän pieni kirjasinkoko. En tiedä, onko syynä kustantamon säästäväisyys ja halu tehdä kirjasta ohuempi vai mikä, mutta teksti on aivan liian pientä ja vaikeuttaa lukemista tarpeettomasti. Kieliasua olisin myös hionut vielä kierroksen verran, tekstissä on jonkun verran svetisismejä ja säännönmukaisia yhdyssanavirheitä. En myöskään ymmärrä liehureunan käyttöä tällaisessa asiatekstissä, siisti molempiin reunoihin tasattu teksti olisi asiallinen ja tyylikäs ratkaisu.
Toteutuksesta Ikiaikainen kotimme ei siis saa ihan täysiä pisteitä. Ongelmista ylivoimaisesti pahin on pieni kirjasinkoko, joka tekee kirjasta lukukelvottoman huononäköisille, eikä kirja mukavaa luettavaa ole hyväsilmäisellekään, etenkin jos valaistusolosuhteet ovat yhtään heikommat. Tämä motkotus kuuluu toki kustantamolle ja taittajalle, ei kirjailijalle. Jos tekstin koko ei ole lukemista pysäyttävä ongelma, Ikiaikainen kotimme tarjoaa kyllä hyvän ja ajantasaisen katsauksen Suomen asutuksen varhaisiin ja uudempiin vaiheisiin.
