Dorothy L. Sayers: Juhlailta

Juhlailta

Osta kirja itsellesi

Juhlailtaa on kehuttu yhdeksi Dorothy L. Sayersin parhaista Peter Wimsey -dekkareista. Kolmen luetun kirjan kokemuksella en tätä voi tietenkään varmaksi sanoa, mutta uskon kyllä, tämä nimittäin oli hyvä.

Pääosassa on edelleen Harriet Vane, joka saa kutsun vanhaan opinahjoonsa eli Oxfordin yliopiston Shrewsburyn collegeen. Collegessa vietetään gaudya eli juhlailtaa. Illan aikana Vane löytää viittansa hihasta viestin: ”Saastainen murhaaja! Etkö sinä nainen häpeä näyttää naamaasi?”

Vane ohittaa viestin olankohautuksella – hänhän on ollut syytettynä murhasta ja saa osansa törkyviestejä – mutta käy ilmi, että Shrewsburyn college on joutunut kärsimään inhottavista viesteistä enemmänkin. Joku häiriköi collegessa jättäen inhottavia nimettömiä viestejä ja tehden satunnaisia tuhotöitä.

Shrewsbury on naisten college ja vuonna 1935 tämä on vielä verrattain uutta Oxfordissa, jonne naiset olivat täysimääräisesti tervetulleita vasta vuonna 1920. Niinpä on odotettavissa, että joillekin naisten osallistuminen korkeampaan koulutukseen on punainen vaate. Tilanne on kuitenkin selvitettävä ja collegen dean kutsuu Vanen avuksi selvittämään mysteeriä.

Vane tarttuu tilaisuuteen ja tulee Shrewsburyyn tarkkailemaan tilannetta ja edistämään siinä sivussa seuraavaa romaaniaan ja tutkimuksiaan Sheridan Le Fanusta.

Työtä mysteerin selvittelemisessä riittää ja siinä sivussa Oxfordin yliopistoelämän koukeroiden ihmettelyä. College on täynnä omaperäisiä doneja erikoispiirteineen. Oxford on suomalaiselle lukijalle varmasti aika vieras ympäristö. Vaikka olisi Suomessa yliopiston käynyt, Oxfordin maailma collegeineen ja perinteineen on aivan toista kuin suomalainen yliopistomaailma. Suomentaja Kersti Juva on onneksi liittänyt kirjan loppuun sanaston, joka vähän avaa yliopistomaailman kiemuroita.

Niin, ja Peter Wimseykin saadaan luonnollisesti mukaan kuvioihin, vaikka alkuun Wimsey onkin Vanen tavoittamattomissa hoitamassa ulkoministeriön asioita mantereella. Wimseyn ja Vanen välinen romanttinen kissa-ja-hiiri-leikki jatkuu yhä: Wimsey kosii, Vane kieltäytyy, ja näissä tunteissa ja tuntemuksissa riittää vatvottavaa koko kirjan mitalle, vielä kun asioihin sotkeutuu Wimseyn veljenpoika Saint-George ja eräskin innokas opiskelijanuorukainen.

Noin viidensadan sivun mittaan mahtuu käänteitä, eikä tarinaa muutenkaan jouduteta loppuun mitenkään erityisellä kiireellä. Tapahtumat venyvät useiden lukukausien ajalle eli kestävät kuukausia. Tarina kuitenkin kantaa mukavasti ja pysyy mielenkiintoisena alusta loppuun, kiitos hyvin rakennettujen henkilöiden ja Oxfordin kiinnostavan tunnelman.

Aivan erityisesti jaksoi huvittaa tässä 1930-luvulle sijoittuvassa kirjassa kuvaus siitä, miten nykypäivän opiskelijanuoriso on kelvotonta ja kuritonta joukkoa, jolla ei ole minkäänlaisia tapoja ja joka vain huudattaa gramofoneistaan päivän hittejä – sietämätöntä!

Mikko

Kirjavinkkien päätoimittaja Mikko Saari lukee kirjoja laajasti, mutta enimmäkseen uusia kirjoja painottuen naisten kirjoittamiin kirjoihin. Mikko pelaa fanaattisella innolla monimutkaisia lautapelejä ja päätoimittaa Lautapeliopasta. Työkseen Mikko tietää WordPressistä kaiken, mitä tietää tarvitsee. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Aikaisempia kirjavinkkejä

Ladataan lisää luettavaa...