Aleksi Peura: Jumalan viholliset : Euroopan noitavainojen historiaa

Osta kirja itsellesi

Aleksi Peuran Jumalan viholliset -kirja käsittelee Euroopan noitavainoja. Kirjassa tarkastellaan noitavainoihin liittyviä myyttejä sekä syitä, joiden on koettu aiheuttaneen vainot. Peura kirjoittaa lennokkaasti, eikä Jumalan vihollisia voi kutsua tavanomaiseksi tietokirjaksi.

Noitavainoille on esitetty monia syitä: misogynia, taikausko, sadistinen inkvisitio ja uskonto. Peura perkaa teorioita läpi ja murskaa ne. Noitavainojen takana on lopulta pelkkä banaali totuus: vainon kohteeksi joutui useimmiten ihminen, joka erottui joukosta tai joka herätti kaunaa, kateutta tai pelkoa. Noituus itsessään oli usein pelkkä tekosyy.

Noitavainojen lisäksi Peura käsittelee aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja noidanmetsästäjiä, joiden motiivit olivat yhtä moninaiset kuin ihmisillä yleensäkin: usko, raha, sadistinen luonteenlaatu, idealismi. Kirjassa tarkastellaan myös noitavainojen kohteiksi joutuneita kaupunkeja Ellwagenia ja Moraa, joissa joukkohysterian, kidutuksen ja pelon vuoksi tapettiin satoja ihmisiä. Näistä kohtaloista lukeminen on masentavaa, ja Jumalan vihollisten johtopäätöskin on helppoja populaarivastauksia etsivälle turhauttava: tyhjentävää, yksioikoista syytä vainoille ei ole. Ne olivat lopulta vain ”surkeiden sattumusten sarja”.

Tyylillisesti Peura venyttää suomen kielen kauas virallisesta muodosta. Teksti on vapaata ja rentoa. Jumalan vihollisia ei ole tarkoitus lukea perinteisenä tietokirjana, ja Peura käyttääkin runsaasti sivuja aiheen pohdiskeluun ja pyörittelyyn. Hauskoja kohtia on paljon. ”Keskiajalla teologit oppineet – – laskivat perkeleiden lukumäärää ja päätyivät – – suunnattoman suuriin lukuihin. Euroopassa oli ennen teollista vallankumousta – – korkeintaan sata miljoonaa asukasta; perkeleitä vastaavasti oli 18 miljardia. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen ympärillä pörräsi keskimäärin 180 perkelettä; halukkaat voivat kokeilla, miltä 180 perkeleen keskellä oleminen tuntuu menemällä Lappiin pahimman hyttyskesän aikana.” Erityisen paljon huvitti hilpeä viite Aleister Crowleyn pyrkimyksestä hävittää epäpyhät pisteet ja korvata ne perkeleellisillä huutomerkeillä.

Aleksi Peuran Jumalan viholliset on viihdyttävä ja monisanainen teos noitavainoista. Se on – sanan parhaimmassa merkityksessä – helppoa tietokirjallisuutta, joka sekä aiheeltaan että tyyliltään houkuttelee varmasti nuorempaa lukijakuntaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.