Riikka Pelo: Kaikki elävä

Kaikki elävä

Osta kirja itsellesi

Vuoden 2020 viimeiseksi kirjaksi jäi tämä Riikka Pelon iso ja vaikea kirja. Pelo julkaisee harvakseltaan, tähän asti seitsemän vuoden välein. Olen lukenut Taivaankantaja-esikoisen vuosia sitten, niin kauan sitten että olin jo unohtanut lukeneeni. Tämä uusin kiinnosti, vaikka vähän pelottikin: vaikutti pitkältä, raskaalta ja – alustavan selailun perusteella – kovin runolliselta.

Sitä se tosiaan oli. Alkuun kirja nosti karvat pystyyn. Pelo kuvaa nuorten tyttöjen Saran ja Auran maailmaa tavalla, joka saa lukijan pään pyörälle. Viittaukset Pullip-nukkeihin sentään ilahduttivat. Ensimmäiset parisataa sivua luin hyvinkin vastahakoisesti, mutta olin päättänyt lukea kirjan loppuun asti. Lopussa pyristely palkittiin: kierrokset kovenivat, asiat selkenivät ja kirjasta nousi vahva tarina ja sanoma.

Kaikki elävä kertoo teini-ikäisestä Aurasta, jonka täydellinen etelänloma muuttuu ystävän kokemusten myötä painajaiseksi, joka heijastelee ystävän kautta kaikkeen kotimaassa; toisaalta kirja kertoo Alanista, paperittomasta maahanmuuttajasta, joka on kotimaassaan vainottua vähemmistöä, Suomessa kenellekään kelpaamaton hylkiö; kolmanneksi Auran äidistä Ellenistä, joka saa olla huolesta sijoiltaan, kun Aura monien raskaiden vaiheiden jälkeen vaipuu tiedottomaksi.

Paljon puhutaan kielestä ja siitä, kenellä on lupa puhua, ketä kuunnellaan ja kenellä on oikeus olla olemassa, olla äänessä, puolustaa paikkaansa. Kaikki kolme kertojaa ovat kukin omalla tavallaan osattomia: Aura koulukotiin sijoitettuna ja huostaanotettuna, Alan luonnollisesti paperittomana ja arvottomana, Ellen joutuessaan hoitamaan asioita välinpitämättömän edunvalvojan kautta.

Paperittomien maahanmuuttajien ja muiden osattomien asiaa puolustaessaan kirja asemoituu vahvasti humaaniuden ja ihmisoikeuksien kannalle, kovenevien arvojen yhteiskuntaa vastaan. On kylmäävää, kun edunvalvoja pohdiskelee, kauanko tiedotonta holhottavaa on ylipäänsä tarpeen pitää hengissä. Myös ilmastonmuutosta ja eläinten oikeuksia sivutaan. Osa tästä sanomasta tuntuu vähän alleviivaavalta.

Kieleltään Kaikki elävä on runollinen, koukeroinen, laulava ja soiva. Parhaimmillaan kaunis, pahimmillaan vieraannuttava ja raskaslukuinen. 600-sivuisena tämä ei tosiaankaan ole mikään kevyt lukupala.

Mikko

Kirjavinkkien päätoimittaja Mikko Saari lukee kirjoja laajasti, mutta enimmäkseen uusia kirjoja painottuen naisten kirjoittamiin kirjoihin. Mikko pelaa fanaattisella innolla monimutkaisia lautapelejä ja päätoimittaa Lautapeliopasta. Työkseen Mikko tietää WordPressistä kaiken, mitä tietää tarvitsee. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Aikaisempia kirjavinkkejä

Ladataan lisää luettavaa...