Atso Haapanen: Katkera kaukopartio

Katkera kaukopartio -kirjan kannessa on sota-aikaisia valokuvia: yläreunassa kaksi sotilasta kenttäradion parissa ja alareunassa metsässä kulkeva partio. Kannen yläosa on väritetty turkoosiksi, keskiosa seepianoranssiksi ja alaosa on harmaa.

Osta kirja itsellesi

(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)

Sotaromaani Katkera kaukopartio perustuu kaukopartio Matti 1:n kesällä 1944 tekemään partiokertomukseen ja Ilmavoimien tiedonantoihin. Tähän kaukopartioon kuului neljä miestä, alikersantit Suikkanen, Nuija ja Määttänen sekä upseerikokelas Rastas, joka myöhemmin sai partiopaikalleen tiedon upseeriksi nimittämisestä. Sodan aikana nämä nimittämiset perustuivat Puolustusvoimien tarpeeseen täyttää sodan ajan johtajapaikkoja.

Kesällä 1944 Karjalankannaksella Neuvostoliitto hyökkää voimalla ja Suomen armeijalla on kaikesta pulaa. Matti-partio joutuu tiedusteluretkelle vihollisen selustaan mukanaan vain osittain toimiva radiolähetin Kyynel. Kyynel on Suomessa kehitetty kevyt sähkötyspartioradio, jota käyttivät aluksi jatkosodan aikana kaukopartiomiehet yhteydenottoihin Päämajaan.

Partiolla on ongelmia Kyynelen toiminnan kanssa, eikä se aina toimi kuten pitäisi. Ilman yhteyttä tukikohtaan miehet ovat oman onnensa nojassa keskellä vihollisen valtaamia seutuja, ja epätoivo niin omasta kuin Suomen kohtalosta hiipii mieliin. Paluusta omien puolelle tulee kujanjuoksu, josta kaikki eivät selviä.

Katkera kaukopartio on kirjoitettu keskustelumuotoon. Päiväkirjamaisesti kerrotaan myös tapahtumista; Syömisistä, nukkumisista, partioinnista. Mietitään mitä muualla rintamalla tapahtuu. Partio tekee kilometrien pituisia tarkkailureissuja päivittäin, ja seuraa venäläisten rautatie- ja maantieliikennettä. Monta kertaa partio kohtaa venäläisiä ja osuu jopa venäläisten majoituspaikkoihin. Silloin on oltava tarkkana, että löytyy sopiva reitti kiertää vihollinen.

Partiomiehet lähtivät ryömimään poispäin ketjussa etenevistä vihollisista. Pienen kumpareen jälkeen he nousivat kävelemään.
– Ei ole partiomiehen elämä helppoa, Suikkanen naurahti. – Ensin ryssät jahtaavat ja nyt sotaa leikkiessäänkin ajavat meidät liikkeelle.
– Hyvä, että ammuskelivat, Nuija sanoi. – Olisimme olleet kusessa, mikäli ne olisivat aloittaneet leikkinsä vasta aivan meidän lähellämme.
– Enpä tiedä, Määttänen sanoi. – Ryssät siinä olisivat yllättyneet, kun olisimme ampuneet takaisin.

Vaikka partio pystyi reissunsa aikana täydentämään ruoka- ja ammustarvikkeitaan Mateista, huoltojärjestelmän osana toimineista varustekätköistä, kirjan jälkisanoissa kerrotaan, että partiota vaivasi apeus koko reissun ajan. Tilannetta ei helpottanut se, että tavallisesti varmatoimiset Kyyneleet reistailivat koko matkan ajan. Atso Haapanen on sotahistorian aktiivinen harrastaja, joka on sotaromaanien lisäksi julkaissut useita aihetta koskevia tietoteoksia.

Soili Vuorenmaa

Olen työskennellyt koko ikäni viestinnän ja markkinoinnin parissa. Koulutukseltani olen Jyväskylän yliopiston viestintätieteellisestä valmistunut FM. Luen pääasiassa kotimaisia dekkareita 50–100 vuodessa, ja kirjoittelen niistä arvosteluja, aiemmin vain muutamalle sivustolle Facebookiin ja viiteryhmilleni, nyt pyrin kirjoittamaan kirjavinkkini tänne. Kaikki vinkit »

Tilaa Kirjavinkit sähköpostiisi

Haluatko saada edellisen viikon kirjavinkit suoraan sähköpostiisi joka maanantai? Tilaa uutiskirjeemme tästä ja liity listan 1 329 tilaajan joukkoon! Jos haluat tietoa uusista vinkeistä nopeammin, tilaa Telegram-kanavamme!

Tilaamalla uutiskirjeen hyväksyt, että lähetämme sinulle sähköpostia ja lisäämme sähköpostiosoitteesi osoiterekisteriimme. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa. Kirjavinkit.fi:n rekisteriseloste.

Aikaisempia kirjavinkkejä

Ladataan lisää luettavaa...