Pitkään sairastanut kuningas on kuollut. Alaikäiselle prinssi Edwaldille uskolliset keinottelijat syrjäyttävät kruununprinsessa Tildan ja ajavat hänet kahden läheisen palvelijansa kanssa maanpakoon. Paetessaan Tilda haavoittuu vakavasti, ja matkanteko vaikeutuu. Mikä lopulta onkaan päämäärä? Samaan aikaan valtakunnassa leviää kapina koko kuningashuonetta ja vallanpitäjiä vastaan, kun uudet vapauden tuulet ja tuoreet tasa-arvon ajatukset nousevat ensin huhuina, ja sitten jo kansanjoukkoja liikuttavina virtoina. Tildaa rakastava nuori Bertil innostuu myyttisen Kulta-ajan aatteista ja hylkää prinsessansa. Sota on väistämätön, mutta kenen sotaa tässä taistellaan? Mikä lopulta on panoksena?
Cyril Pedrosan ja Roxanne Moreilin eeppinen Kulta-aika on kerrassaan uskomattoman hieno sarjakuvaromaani. Värikylläiset maisemat hivelevät silmiä sen yli neljälläsadalla kookkaalla sivulla. Detaljeja on aivan käsittämättömästi, mutta kokonaisuus palvelee kerrontaa. Alkujaan kahdessa osassa julkaistun sarjakuvaromaanin alkupuoli on kertomuksena vahvempi, mutta graafinen loisto kantaa läpi juoneltaan suoraviivaisemman loppupuolikkaankin.
Kulta-aika on kaunis esine, jota kelpaa selailla moneen kertaan ihan taiteellisten arvojensakin vuoksi, mutta tarjoaa se pohdittavaa aatefilosofisessa mielessäkin. Kruununtavoittelijoiden valtataisteluun lisätään aimo annos vapauden ja tasa-arvon filosofiaa, omalakisia yhteisöjä ja kansankiihottajia. Keskiaikaisesta miljööstä katsoen nämä ”uudet” aatteet tuntuvat tuoreilta. Fantasiaelementtejäkin löytyy: kuningasvainajan aarre, jota Tilda metsästää osoittautuu voimasormuksen kaltaiseksi talismaaniksi. Ja lopulta vastauksia suuriin kysymyksiin tarjoaa juuri se erilainen, vammainen, kaikkien unohtama maan hiljainen.
Cyril Pedrosan ja Roxanne Moreilin Kulta-aika on paras lukemani sarjakuvaromaani vuosikausiin. Valtava suositus tälle aarteelle!