Justin Cronin: Linnake

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Kolme vuotta sitten ilmestynyt Ensimmäinen siirtokunta potkaisi käyntiin jännittävän maailmanlopputarinan, jossa eloonjääneet taistelivat vampyyrinkaltaisia viraaleja vastaan. Armeijan salaisesta projektista käynnistynyt maailmanloppu oli hurja ja ihmiskunnan tuho näyttää varmalta, mutta niin vain ihmiset taistelevat vastaan.

Taistelu jatkuu tarinan toisessa osassa, joka on ensimmäisen osan kaltainen tiiliskivi. Tarina etenee monella aikatasolla monessa paikassa ja ainakin tämä edellisen osan yksityiskohdat tyystin unohtanut lukija oli alkuun hivenen hukassa. Ilmeisesti tämä toinen osa ei kuitenkaan ole edes kovin kiinteästi kiinni ensimmäisessä osassa, vaan kulkee omia latujaan.

Kirjassa seurataan alkuun tapahtumia viraalivitsauksen alkuvaiheissa, luoden perustuksia myöhemmille tapahtumille ja esitellen myöhemmin merkittävien henkilöiden taustaa. Sitten tarina loikkaa 75 vuotta eteenpäin, aikaan noin 15 vuotta ennen Ensimmäisen siirtokunnan keskeisimpiä tapahtumia: silloin tapahtuu jotain, joka määrittelee monen kirjan keskeisen henkilön elämän uusiksi.

Sitten tarina loikkaa 20 vuotta eteenpäin, aikaan noin viisi vuotta edellisen kirjan jälkeen. Armeija jahtaa yhä hengissä olevia pääviraaleja – yksi kahdestatoista, Babcock, kuoli Ensimmäisessä siirtokunnassa, muut yksitoista ovat yhä elossa – mutta tehtävä vaikuttaa sen verran hankalalta, että armeija on luovuttamassa. Iowassa taas pyöritetään viraaleita palvelevaa linnakekaupunkia, jossa asuvat ihmiset ovat julman diktatuurin orjia ja asuvat keskitysleirioloissa. Sankarien tie johtaa luonnollisesti tähän linnakkeeseen…

Linnake oli aika raskasta luettavaa; ei todellakaan mikään sivunkääntäjä vaan paikoin vähän pakkopullaakin. Luin kirjan lopulta mielenkiinnolla loppuun, mutta välillä itseään sai pakottaa palaamaan kirjan pariin. Kokonaisuus on mielenkiintoinen, mutta yksittäiset käänteet eivät aina niinkään, ja osa toistuvista juonikuvioista jäi vähän hämäräksi. Lopussa onneksi lukija palkittiin mainiolla loppuhuipennuksella, joka kokosi kirjan irrallisia langanpätkiä yhteen.

Jos olet lukenut Ensimmäisen siirtokunnan sen ilmestyttyä kolme vuotta sitten, veikkaan että pääset tämän kirjan kanssa paremmin vauhtiin kertaamalla sen ensiksi. Toisaalta – kolmas osa on tulossa englanniksi 2014 ja suomeksi ehkä 2015, joten kannattaa ehkä odotella siihen asti…

Mikko

Kirjavinkkien päätoimittaja Mikko Saari pitää World Fantasy Award -voittajista ja suurten ideoiden scifistä. Mikko pelaa fanaattisella innolla monimutkaisia lautapelejä ja päätoimittaa Lautapeliopasta. Työkseen Mikko tietää WordPressistä kaiken, mitä tietää tarvitsee. Kaikki vinkit »

2 kommenttia

  1. Jaa-a, ei tämä nyt kovin innostavalta kuulosta. Kuitenkin genre osuu kuin nyrkki silmään ja eka osa on vielä tuoreehkossa muistissa ja pidin siitä kyllä. Eiköhän tämäkin mene, lähdetään suotarpojan asenteella eteenpäin ja pidetään loppuhuipennus tähtäimessä.

  2. Kiitos Mikko, sinun ansiostasi lähdin lukemaan Linnaketta pienin odotuksin varautuen puuduttavaan kahlaamiseen. Ja koinkin kirjan kohtuullisen kevyenä ja varsin viihdyttävänä dystopiatarinana. Kieltämättä hetkittäin tuli kärryiltäputoamisfiiliksiä, eka osa kannattaa tosiaan olla tuoreessa muistissa. Vaikkei olekaan ihan helpoimmasta päästä, kirja on kuitenkin mielestäni hyvin kirjoitettu ja ehdottomasti lukemisen arvoinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *