Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kersti Juva on arvostettu ja pidetty suomentaja (Juvan suomentamia teoksia Kirjavinkeissä), joka aloitti uransa suomentamalla Tarun sormusten herrasta yhdessä Eila Pennasen kanssa. Sen jälkeen Juva on suomentanut kirjoja lähes 50 vuotta.
Kulttuurirahasto soi Juvalle elämäntyön pohdiskeluun tarkoitetun Eminentia-apurahan ja sen voimin valmistui tämä teos, jossa Juva tarkastelee suomen kielen erityispiirteitä omien töidensä valossa. Kirjan lähdemateriaalina on noin kolmenkymmenen käännöstyön muodostama digitaalinen aineisto, jossa alkutekstit, käännökset ja käännösten raakaversiot ovat rinnakkain vertailtavina. Tästä aineistosta irtoaa runsain määrin havainnollistavia esimerkkejä.
Kirja on runsaiden esimerkkiensä vuoksi vähän raskasta luettavaa, mutta Juva kehottaa esipuheessa olemaan välittämättä esimerkeistä, jos ne tuntuvat hidastavan lukemista ja suosittelee muutenkin lukemaan huoletta sieltä täältä poimien, jos suoraan lukeminen tuntuu työläältä. Minä luin kaiken järjestyksessä, silloin tällöin, ja kyllähän tässä pari kuukautta menikin ennen kuin kirja oli luettu.
Mutta olipa antoisa kokemus! Tätä myötä osaan taas arvostaa kääntäjien tärkeää työtä entistä enemmän. Kirja toi myös arvostusta suomen kieltä kohtaan, sillä se osoittaa hienosti kohtia, joissa suomen kielellä on ilmaisuvoimaa, jota englanninkieliset voivat vain kadehtia. Ne kohdat voivat olla yllättäviäkin: ensimmäisenä ei ajattelisi suomen kielen suureksi rikkaudeksi verbejä kuten jaksaa, viitsiä ja ehtiä.
Kirja tekee hienosti selväksi, miten hienovaraista työtä kääntäminen on. Esimerkiksi viittaussuhteet ja liikkeiden suunnat voivat vaihtua, kun englanniksi jostain asiasta sanotaan go ja suomeksi luontevampaa on käyttää verbiä tulla. Suomentajan on kuviteltava itsensä sisälle tilanteeseen ja ymmärrettävä, miten asiat ja ihmiset ovat suhteessa toisiinsa, jotta viittaussuhteet saa menemään oikein, sanatarkka kääntäminen on varma tapa ajautua virheisiin ja huonoon kieleen.
Loppusanoissa Juva listaa kaikenlaisia teemoja, joita kirjaan ei mukaan mahtunut. Juva toteaa palaavansa niihin ehkä vielä. Toivottavasti – lukisin todella mielelläni. Olisi myös kiinnostavaa lukea vastaavia näkemyksiä kääntäjältä, jonka toinen kieli on joku muu kuin englanti.
