Julien Fry ja Lucas Varela: Michigan : On the Trail of a War Bride

Osta kirja itsellesi

Toisen maailmansodan jälkeen Euroopasta lähti Yhdysvaltoihin noin 200 000 sotamorsianta, eli naisia, jotka olivat löytäneet amerikkalaisjoukoista itselleen sulhon. Ranskalainen Odette on yksi näistä tuhansista naisista. Arkielämä Pariisissa vaihtuu tyystin erilaiseen elämään Michiganin maaseudulla, eikä vaihto erilaiseen kulttuuriin kauas omasta perheestä ole aivan yksinkertainen. Vuonna 2010 Julien Fry puolestaan kiinnostuu Odetten tarinasta vaimonsa Maudin kautta, Odette kun sattuu olemaan Maudin isotäti.

Sarjakuvaa voi siten luonnehtia eräänlaiseksi muistelmaksi, joka kertoo kahta rinnakkaista tarinaa. Ensinnäkin se kertoo Odetten ja Johnin kertomuksen vuosikymmenten takaa, mutta toisin kuin kuvittelin, tarinan ytimessä ei kuitenkaan ole heidän rakkauskertomuksensa. Sen sijaan tarina kertoo perheestä. Siitä perheestä, jonka Odette sai Michiganissa ja toisaalta siitä perheestä, jonka hän joutui jättämään taakseen Ranskaan. Sarjakuva kertoo myös Julienin kokemuksista, kun hän ja Maud matkustavat Yhdysvaltoihin ja Julien vihdoin pääsee tutustumaan tähän vaimonsa eksentriseen rapakontakaiseen sukuhaaraan. Jos Odettella oli aikoinaan sopeutumista, niin on sitä luvassa myös Fryllekin, tiedossa on nimittäin aikamoinen kulttuurien törmäys. Amerikkalainen asekulttuuri ja monster truck -showt ovat vain alkua, perhe osoittautuu muutenkin aika erikoiseksi tapaukseksi.

Maudin sukulaiset osoittautuvat värikkääksi porukaksi.

Michigan : On the Trail of a War Bride toi minulle jollain tavalla mieleen Paco Rocan The House -sarjakuvan, vaikka näennäisesti näillä kahdella ei ole hirveästi yhteistä. Kummassakin on kuitenkin pohjimmiltaan kyse perheen yhteyden löytämisestä ja kumpikin onnistuu kuvaamaan tällaista perheen sisäistä dynamiikkaa harvinaisella inhimillisellä lämmöllä ja ymmärryksellä. Michigan on tosin kevytmielisempi sarjakuva, jos nyt näin voi sanoa, mutta silti sarjakuva onnistuu pienillä otteilla tuomaan esiin myös menneitä kipupisteitä. Kiitos kuvittaja Lucas Varelan, sarjakuvan kerronta on poikkeuksellisen hyvin hallussa. Erityisesti kerronnan vaihtelu menneisyyden ja nykyisyyden välillä on taidokkaasti toteutettu.

Sananen pitää tietysti sanoa vielä itse sarjakuvan aiheesta. Sotamorsiamet ja heidän tarinansa eivät ole ainakaan itselleni mitenkään erityisen tuttu aihe, joten siinäkin mielessä sarjakuva herätti heti mielenkiintoni. Vaikka sarjakuva kertookin vain yhden naisen kohtalosta, sarjakuva kyllä sivuaa myös muiden Odetten tuntemien sotamorsianten elämää. Valitettavasti monien kohdalla lopputulos ei vaikuta olleen kovinkaan onnellinen. Mielenkiintoinen aihe siis, ja kun lopputulos on näinkin sujuvasti ja jopa hauskasti kerrottu, niin sarjakuvalle ei voi muuta kuin antaa täydet suositukset.

Matkalla Yhdysvaltoihin Odette tutustuu myös muihin sotamorsiamiin.

Titta Lindström

Titta Lindström on graafinen suunnittelija ja kuvittaja, joka käyttää vapaa-aikansa mieluusti kirjojen parissa. Sarjakuvat ovat sydäntä lähellä, mutta lukulistalle pääsee säännöllisesti myös tietokirjallisuus, erityisesti muistelmat ja elämäkerrat herättävät kiinnostusta. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Aikaisempia kirjavinkkejä

Ladataan lisää luettavaa...