Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Jossain vaiheessa etsin kirjastosta tietoa muinaiseen Lähi-itään liittyen, vain huomatakseni, että suomeksi aiheesta on julkaistu yllättävän vähän kirjoja. Se on sinänsä erikoista, sillä muinainen Sumer, Babylonia ja Assyria olivat paitsi historiallisesti erittäin merkittäviä suurvaltoja, niin alue tunnetaan myös kirjoitustaidon ja monien tieteiden ja taiteiden kehtona. Saana Svärdin ja Joanna Töyräänvuoren toimittama Muinaisen Lähi-idän imperiumit onkin erittäin tarpeellinen lisäys suomalaisen tietokirjallisuuden joukkoon. Samalla teos antaa hyvän näkymän myös suomalaiseen assyrologiseen tutkimukseen, kirjan artikkelit ovat alan tutkijoiden kirjoittamia.
En tiennyt ennen tätä kirjaa, että Helsinki oli itse asiassa pitkään yksi maailman tärkeimmistä assyrologisen tutkimuksen keskuksista, jonne on tultu hakemaan oppia ulkomaita myöten. Professori Simo Parpolan jäätyä eläkkeelle 2009 professuuria ei kuitenkaan enää täytetty. Onneksi tutkimus ja opetus kuitenkin jatkuvat, joskin pienemmässä mittakaavassa yliopiston ulkopuolisen rahoituksen turvin, johdannossa todetaan.
Joskus tällaisissa eri kirjoittajien teksteistä koostuvissa kirjoissa on ongelmana hajanaisuus, satunnaisen lukijan voi olla vaikeaa saada aiheesta kokonaiskuvaa. Tässä kirjassa se ei onneksi ole ongelma. Svärdin kirjoittama ensimmäinen luku esittelee muinaisen Lähi-idän historiaa alkaen varhaisimmisten kirjoitusten aikakaudelta (eli noin 3000 eaa.) ja päätyen Aleksanteri Suuren valloituksiin, joihin muinaisen Lähi-idän katsotaan perinteisesti päättyvän. Siitä edetään loogisesti kirjoitustaidon kehittymiseen, alueen mytologiaan ja uskontoon, tieteeseen ja taikauskoon, taiteeseen ja arkkitehtuuriin sekä arkielämään. Kirjan loppupuolella tarkastellaan vielä miten sukupuoliroolit näkyivät alueen yhteiskunnissa, sekä muinaisen Lähi-idän taloutta, kuninkuutta, hallintoa ja lainkäyttöä. Myös kansallisuuden ja etnisyyden kysymyksiä tarkastellaan, erityisesti muinaisiin muuttoliikkeisiin liittyen. Epilogissa vielä valaistaan muinaisen Lähi-idän tutkimusta Suomessa.
Muinaisen Lähi-idän historia oli huimaavan pitkä ja tämän kirjan puitteissa keretään tietysti vain raapaista pintaa. Myös alueen historiallinen kehitys käsitellään vain pääpiirteissään, mikä on hyvä asia niille lukijoille jotka etsivät aiheesta nimenomaan kevyttä yleisesitystä. Kirja onkin lienee suunnattu ensisijaisesti ihmisille, joille muinainen Lähi-itä on aiheena ennestään suhteellisen vieras.
Kiinnostavia huomioita kirjassa joka tapauksessa riittää. Itselleni mielenkiintoisinta sisältöä kirjassa oli Mesopotamialle ominainen maailmankatsomus, jonka mukaan jokaisella kaupungilla oli oma pääjumalansa, joka oli vastuussa nimenomaan juuri tuosta kaupungista ja sen hyvinvoinnista. Kaupungin kuninkaan roolina puolestaan oli toimia tämän nimikkojumalan maanpäällisenä edustajana. Ajateltiin, että kunhan johtajat ja kansalaiset hoitavat velvoitteensa jumalaa kohtaan, niin jumala puolestaan suojeli kaupunkilaisia, sekä varmisti heidän ja kaupungin menestymisen.
Ajatus, että kuninkaat ja jumalat olivat tällä tavoin yhteen sidottuja kesti vuosituhansia, mutta persialaisvalloitus pisti sille lopulta pisteen – tosin ei minkään uskonnollisen vainon vuoksi. Tilanne, jossa hallitsija ei enää asunut pysyvästi Mesopotamiassa eikä osallistunut kaupunkien uskonnolliseen elämään, yksinkertaisesti vähitellen rikkoi mesopotamialaisen maailmankatsomuksen. Niin kaupungit yksi toisensa jälkeen unohtivat muinaiset jumalansa ja nuolenpääkirjoituksensa ja muuttuivat poliittisesti ja ideologisesti toisenlaisiksi, kirjassa todetaan. On erikoista miten käsitys kuinkaiden ja jumalten yhteydestä oli niinkin olennainen osa Sumeria, Babyloniaa ja Assyriaa ja miten tämän käsityksen hiipuminen omalta osaltaan päätti ajan jota kutsumme muinaiseksi Lähi-idäksi.
Uskonnolliset käsitykset olivat muutenkin innostavaa luettavaa, ja ne näkyivät tavalla tai toisella oikeastaan jokaisella elämän alalla – myös sopimusten ja oikeudenkäyntien kaltaisissa asioissa, jotka nykyään eivät millään tavalla kuulu uskonnollisten kysymysten pariin.
Muinaisten ihmisten elämänkohtalot sen sijaan jäävät väistämättä hieman kaukaiseksi asiaksi, vaikka kirjassa puhutaankin myös arkielämästä. Tosin kirjassa on mukana erittäin koskettava assyrialainen elegia synnytyksessä kuolleen naisen muistolle, joka onnistuneesti tuo muinaisten ihmisten tunteet nykylukijaa lähelle. Sittemmin kirjassa mainitaan, että assyrologian eräs tärkeimmistä tehtävistä onkin juuri nuolepäätaulujen kääntäminen ja julkaiseminen. Suurta (suurinta?) osaa muinaisteksteistä ei ole nimittäin julkaistu vielä millekään nykykielelle.
Tympeissä nettikeskusteluissa assyrologialla on usein kyseenalainen kunnia edustaa tutkimusalaa, jota pidetään täydellisen turhana. Muinaisen Lähi-idän imperiumit kuitenkin osoittaa miten kiehtovaa muinaisen Lähi-idän historia on, miten monin tavoin länsimainen historia on velkaa Mesopotamialle ja miten paljon tekemistä tämän tutkimusalan parissa vielä riittää. Muinaisen Mesopotamian historia on kaukana “valmiista”, on paljon mitä emme vielä tiedä, mutta uusia löytöjä tehdään kuitenkin jatkuvasti. Oli kiinnostavaa myös lukea miten suomalaiset ovat olleet tämän tutkimuksen eturintamassa. Aiheesta kiinnostuneille teos on siten ehdottomasti suositeltavaa luettavaa, toivoa vain sopii, että aiheesta julkaistaan populaaria tietokirjallisuutta jatkossakin. Olisi sääli jos uudet käännökset ja tutkimustulokset jäävät vain tutkijapiirien sisälle.