Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tyttökettu Nannan tarina jatkuu, mutta ei tietenkään ilman pieniä väärinkäsityksiä sekä ihmisten kummallista suhtautumista normaaleihin tyttökettuihin ja muihin cityeläimiin sekä näiden elämään hektisessä kaupungissa.
Tässä albumissa Nanna joutuu, ikävä kyllä, tutustumaan viheliäisistä viheliäisimpään asiaan eli työntekoon, hän tapaa epäinhimillisiä esimiehiä ja kummallisia käyttäytymiskoodeja työelämässä. Mutta pakko on pakko ja niin Nannakin hankkii työpaikan – ainakin hetkeksi. Kämppäkaveri Ritu puolestaan metsästää opintopisteitä lähes henkensä uhalla ja saa välillä outoja raivareita mitättömistäkin asioista. Hetkeksi erilaisten pelien pelaaminen näyttää rauhoittavan, mutta ihmisille häviäminen tuntuu olevan aivan mahdotonta…
Napakettu Nilak puolestaan tekee loistokkaan paluun useammassakin asiassa. Nilak näyttää pärjäävän hyvin omalla, varsin erikoisella, mutta äärimmäisen positiivisella elämänasenteellaan.
Mummo puolestaan löytää itsestään taiteilijan monellakin tavalla, kitkee rikkaruohoja ja vie pyöränsä huoltoon – ehkä hieman toisin kuin voisi odottaa. Hurmuri-Missen ja salaperäisen LaMiaun rakkaustarina saa jatkoa. Lisäksi kaupunkiin ilmestyy ihmeen ihana, harvoin nähty citylumikko. Muitakin uusia cityeläimiä nähdään tässä upouudessa albumissa nyt ensimmäistä kertaa.
Nanna itse puolestaan huomaa välillä vähän vieraantuneensa metsästä ja siellä saattaa jopa olla pelottavaa. Onneksi on oma ihana perhe ja Veikka, jonka rakastuttava “Väh!” kruunaa montakin tilannetta.
Albumi on jälleen erinomainen ja tuo esille mukavasti kaikenlaista uutta cityeläintä ihmetyttävää asiaa. Käsittelyyn tulevat erilaiset monikansalliset tuotteet, globalisaatio, työntekemisen ja valmistumisen pakko, akateemisten pätkätyöt, lähes kaikkien kauppiaiden harjoittama pieni vilunki sekä monet muut jokaiselle tutut asiat. Näille stripeille saa jälleen hymyillä herkästi ja välillä suorastaan huutonauraa, sillä Nanna seurueineen ei todellakaan jätä ketään kylmäksi tälläkään kertaa. Ihmisten elämä kaikkinensa tuntuu albumin valossa todella oudolta ja erikoiselta.
Jos tätä vertaa aikaisempiin albumeihin, piirrostekniikka on hivenen erilaista ja ehkä terävämmän yksinkertaista, värimaailma myös poikkeaa himppasen edellisistä. Se ei kuitenkaan pilaa sarjan nautittavuutta mitenkään. Suosittelen kaikille, väh! “Kun ketuttaa, lue Nannaa.”