Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Parikymppinen Hatoko on elänyt ulkomailla, mutta on nyt palannut Japaniin kotikaupunkiinsa Kamakuraan Suur-Tokion laitamille. Siellä Hatoko pyörittää isoäitinsä pientä paperikauppaa. Paperitarvikkeita myyvä kauppa tarjoaa myös julkisen kirjurin palveluja. Isoäiti, joka Hatoko kutsuu Edeltäjäkseen, on kouluttanut Hatokosta oivan kirjeenkirjoittajan, mutta koulutus ei ole tapahtunut täysin vailla vaikeuksia.
Nyt Hatoko on kuitenkin sopeutunut asemaansa. Hän kirjoittaa kirjeitä paikallisille asukkaille, näiden moniin eri tarpeisiin. Kirjeiden kautta päästään kurkistamaan muiden henkilöiden elämiin. Hatokon tarinakin avautuu pikkuhiljaa kirjan edetessä. Tämä ei ole mikään toiminnantäyteinen kirja, vaan hyvinkin rauhallista tarinointia ja japanilaisen kulttuurin kuvausta. Varsinkin kirjeiden kirjoittamiseen liittyvät käytännöt ja säännöt ovat kiehtovia: esimerkiksi surunvalittelukirjeessä musteen tulee olla vähän haaleaa, jotta annetaan vaikutelma kyynelten laimentamasta musteesta.
Kirjeiden kirjoittamiseen liittyy myös monenlaisia muita kommervenkkejä ja monimutkaisia käytäntöjä, joita nykyajan japanilaisetkaan eivät välttämättä hallitse. Siksi kirjeitä voidaan kirjoituttaa kirjurilla. Kirjuri ei siis vain kirjoita valmista kirjettä puhtaaksi kauniilla käsialalla, vaan sommittelee myös kirjeen sisällön asiakkaalta saatujen tietojen pohjalta. Prosessi tuntuu hämmentävältä; minusta tuntuisi täysin väärältä antaa hyvinkin henkilökohtainen kirje jonkun ammattilaisen kirjoitettavaksi ja vieläpä lähetettäväksi ilman, että minä tarkistan, mitä kirjeeseen on puolestani kirjoitettu.
Ollaan siis väkevästi japanilaisen kulttuurin kummallisuuksien äärellä. Tätä japanilaisuutta korostamassa kirjassa on mukana kuvat japaniksi kirjoitetuista kirjeistä. Se on arvokas lisä kirjaan ja on hyvä, että kustantaja Publiva on ne tähän suomalaiseen painokseenkin ottanut mukaan. Suomennos on Raisa Porrasmaan tekemä, joten lukija voi luottaa, että japanilaisesta kulttuurista on hyvä ymmärrys ja suomennoksessa vallitsee tasapaino asioiden selittämisen ja kulttuurillisen vierauden kuvaamisen välillä.
Paperikauppa Tsubaki asettuu mukavasti tähän lämminhenkisten ja vähän eksoottisten hyvän mielen kirjojen joukkoon, jollaisia on alkanut ilmestyä länsimaisten ja kotimaisten viihdekirjojen seuraksi. Paperikauppa Tsubakin vahvuudet ovat nimenomaan japanilaisen kulttuurin erikoispiirteiden kuvaamisessa ja tunnelman luomisessa; jännittävää juonta tai kiihkeitä romanttisia käänteitä tästä kirjasta on turha odottaa. Hyvä näin, tämä oli oikein miellyttävä teos.
