Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
On vuosi 1947, ja jälleenrakennusaika on päässyt vauhtiin jossain Koillismaalla, itärajan tuntumassa. Elna Suorajärvi, 60-vuotias kansakoulun opettajatar, palkataan vuodeksi syrjäiseen alakansakouluun. Varsinaista koulurakennusta ei vielä ole, jonkinlainen homeinen parakki vain, jonka toiseen päätyyn Elnan pitäisi asettua asumaan. Tietäkään ei koululle vielä ole saatu tehdyksi, kaikesta materiaalista on pulaa. Reistailevan terveytensä kanssa taistelevan Elnan tehtävä vaikuttaa mahdottomalta tai ainakin lohduttomalta, mutta muutakaan hänellä ei ole. Ei omaisuutta, ei lapsia, ja kiivasluonteinen nuorempi sisko heittää hänet ulos talostaan. Vain muistoja.
Ei tästä elämästä kukaan selviä ehjänä. Ainoa mistä voi yllättyä, on se, millä tavalla kukakin menee rikki.
Tommi Kinnunen, opettaja itsekin, on taitava ihmiskohtaloiden kuvaaja, inhimillinen ymmärtäjä, joka osaa asettua myös vanhan ja väsyneen opettajattaren asemaan. Kinnunen ihmettelee niitä olosuhteita, joissa sodan kokeneet rikkinäiset ihmiset yrittivät jälleenrakennuksen aikana katsoa eteenpäin. Puutteesta ja alkeellisista mahdollisuuksista yritetään löytää jotain hyvää, jotain toimivaa, jotain mikä mahdollistaisi kansakunnan nousun. Talot on poltettu, miehet sodan kauhujen raunioittamia, naiset ryöstetty, lapset pelkäävät yli lentävää lentokonetta. Kuitenkin: elämä jatkuu, sen on pakko jatkua.
Pimeiden kuiden sivuilta on melko vaivatonta löytää myös nykyisen koulumaailman ongelmia ja paineita, taiten 75 vuoden taakse projisoituina. Elna pohtii omaa riittämättömyyttään ja uupumistaan, eivätkä nämä opettajan ammattilaisuuden ja oman opettajuuden peruspilarien kyseenalaistamisen aiheet ole yhtään vieraita tämän päivän kansankynttilänkään näkökulmasta. Opettajan työtaakka on monin paikoin kohtuuton, yhteisön vaatimukset laajoja ja ristiriitaisia. Työn kuvaan kuuluu lähinnä selviäminen, ja kuitenkin opettajaan viime kädessä luotetaan. Mutta mitä on kutsumus työhön, ja mihin sitä tarvitaan? Miksi sitä vaaditaan opettajilta, hoitajilta ja muilta ihmisten välisen kanssakäymisen alipalkatuilta ammattilaisilta? Elna Suorajärvi on hieno, omanarvontuntoinen hahmo, joka osaa pistää kovan kovaa vasten koulun johtokunnan kokouksissa. Hän ei pyydä eikä alistu, vaan vaatii. Vaikka metsäkorven miesten kanssa syvää yhteisymmärrystä ei synnykään, lasten kanssa Elna kyllä pärjää.
Tommi Kinnunen on viiden romaaninsa myötä vakiinnuttanut paikkansa yhtenä luetuimmista nykykirjailijoistamme, ja hänen teoksensa ovat saavuttaneet käännösten myötä myös runsaasti muunkielisiä lukijoita. Pimeät kuut on kiinnostava, koskettava kuvaus vanhasta opettajattaresta ankeissa oloissa. Kannattaa lukea!
