Eva Wahlström: Rajoilla

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Kivikovat hanskat käteen ja kehään! Naispugilisti.

Herättää varmasti ristiriitaisia tuntoja vastaanottajissa: vilunväreitä, puistatuksia kuin myös tasa-arvoista hyväksyntää.

Äiti lyömässä toista äitiä, vaikkei oman lapsen puolustamisesta edes ole kyse! – Akat tappelussa, tuhahtaa vanhan liiton lukumies. Mutta joutuu kyllä muuttamaan asenteensa kirjan edetessä.

Rajoilla on Eva Wahlströmin (s.1980) toinen kirja, nyt Evan ammattilaisvuosilta: mukana jo oma pieni rakas Leon-poika; mies lähtemässä; valmentaja Risto Meronen kaikki kaikessa apuna, melkein Jumalana. Ja apua Eva tarvitseekin siinä sairauskierteessä johon joutuu – kuolemakin vaanimassa ohuen aidan takana. Veritulppa molemmissa keuhkoissa, myös munuaislaskimotukos. Ei kärsi edes kävellä, saati nousta kehään.

Tässäkö kaikki, ura ja elämä? – Hyvästi pikku-Leon.

Siis äärirajoilla mennään, on se sen verran kova peli tuo nyrkkeily, jos tämä elämäkin.

Hyvin, hyvin näyttää, kertoo ja kirjoittaa Eva W, millaista yhden naisen elämä voi olla: monimuotoisuudessaan niin haurasta ja haavoittuvaa, mutta. No niin, siis monimuotoista, jossa rakkaus ja lempeys vaihtelevat eläimellisen raatelusisun kanssa. Onko ihminen ihmissusi sittenkin – pohjimmiltaan!

Kivikovat hanskat käteen ja kehään! Yhä uudestaan on kova hinku.

”Tunnen kädessäni, miten Irinan koko keho veltostuu, ja hän putoaa kanveesiin kuin kuollut. Hah! Helpotus, tyytyväisyys ja onni valtaavat koko kehoni, kun kävelen puolueettomaan kulmaan. – – Älä nouse, älä nouse, manaan, mutta vähitellen mieleen hiipii pelko: Nouse nyt, kiltti, nouse äkkiä!”

Siinä tunteiden vuoristorata.

Ei tässä sentään kuolemaa ole tultu aiheuttamaan – ei omaa eikä toisen. Nauru ja itku kamppailevat seuraavaksi voitosta taistelijan mielentilassa. Helpotus ja onnellinen, liikuttunut olo kaiken kaikkiaan, ja ennen muuta siksi kun sairauksien jälkeen on taas tosi toimissa ’täällä taas’.

– Taitaa olla kotiäidin iltapuhde tehty, vitsailee selostaja televisiossa.

Pian on aika napata Euroopan mestaruus, 2012,  ja ehkä jo tänä vuonna, 2015, Evan käsi kohoaa ylös, sillä otettavissa on koko Maailman mestaruus – vyö, maine ja mammona. Seuratkaapa, vieläkö veri ja kanveesi kutsuu tätä Aalto-yliopiston muotoilulinjan (tarkemmin huonekalusuunnittelu ja arkkitehtuuri) oppilasta.

Kirjassa on monta käännekohtaa, jotka Eva on intensiivisesti saanut ylös kirjoitettua. Kirja tempaisee mukaansa, niin kuin ottelu ottelijansa, mutta onhan tekijällä kirjottajakokemustakin takana. Ensimmäisen kirjansa vuonna 2007, Lite räcker inte, Homma hanskassa, Eva Wahlströmhän kirjoitti ruotsin kielellä, nyt 2014 suomeksi.

Yllättävintä minusta kuitenkin on kustantajan nimi: SKS. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Eva lönnrotien ja runonlaulajain jäljillä, heh. No mikä ettei!

hikkaj

SARVilainen - myös lukiessa. Opettaja - ollut. Kieli kaikki kaikessa - suomen kieli. Ei oo Kilven voittanutta - Volterin eikä Eevankaan. Kotiblogipottu. Kaikki vinkit »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *