Jarmo Stoori: Prässi

Prässi Ote Arsuanin kädestä on tukeva kuin tennispallosta. Tuuppaan kyynärpään lähelle tyynyn etureunaa saadakseni otteen mahdollisimman ylhäältä. Odotan tuomarin lähtökomentoa vetämättä tai puskematta kättä, en halua Arsuanin aavistavan mitään väännöstäni. Hengitän rauhallisesti, keskityn lähtöön ja haistelen mitä vastustaja aikoo. Olen rento ja samalla...Lue koko vinkki »

Emine Sevgi Özdamar: Elämä on karavaaniseralji

Elämä on karavaaniseralji Tämä turkkilainen tarina on tytön kasvutarina äidin kohdusta siihen, kun tyttö aikanaan muuttaa Saksaan. Matkan varrelle mahtuu monenlaista elämää eri puolilla Turkkia: tyttö asuu perheineen niin Istanbulissa, Anatolian syrjäseuduilla kuin arolla Ankaran lähistöllä. Tapahtumat ovat suurin piirtein omaelämäkerrallisia, kirjan tytöllä on paljon yhty...Lue koko vinkki »

Natalia Ginzburg: Kieli jota puhuimme

Kieli jota puhuimme Hullua italialaista perhe-elämää tulee täyslaidallinen, kun Natalia Ginzburg päästelee menemään tässä omaelämäkerrallisessa teoksessaan, jota pidetään Ginzburgin pääteoksena ja italialaisen kirjallisuuden klassikkona. Vuonna 1916 perheensä kuopuksena syntynyt Ginzburg kuvaa juutalais-katolisen perheensä elämää. Isä vaikuttaa raivoisalta räyhääj...Lue koko vinkki »

Helen Macdonald: H niin kuin haukka

H niin kuin haukka H niin kuin haukka sattui silmiini kirjaston palautushyllystä omaperäisen kansikuvansa vuoksi. Kirja näyttää vanhemmalta kuin onkaan. Tarkempi syynäys paljasti Time-lehden nimenneen kirjan vuoden tietokirjaksi vuonna 2015 ja muitakin kehuja ja palkintoja on sadellut. Nappasin siis mukaani ja otin luettavaksi. Kannatti. Helen Macdonald kertoo ki...Lue koko vinkki »

Janne Raninen: Selliläppää vankilasta

Selliläppää vankilasta Nyt oli kyllä niin läppä kirja, kun siis alunperin tartuin siihen malliin, että nyt vaan läppä lentää ja lensihän se, mutta pieni Janne Ranisen mentävä aukko sivistyksessä, etten tajunut, kenestä oikein on kyse? Niin, että se ei tule julki kirjassa vaan joutui tekemään vähän hakuammuntaa, kenestä oikein on kyse. Teksti kulkee liukkaasti eteenp...Lue koko vinkki »

Linda Boström Knausgård: Lokakuun lapsi

Lokakuun lapsi Odottaessaan neljättä lastaan Linda Boström Knausgård yritti itsemurhaa lääkkeillä. Hän joutui psykiatriseen pakkohoitoon, jossa hän sai pitkän sähköshokkiterapiasarjan. Sähköhoito ei tuntunut tehoavan – päin vastoin: Linda Boström Knausgård alkoi menettää kaikki muistonsa. Pelottavaan ja stressaavaan aikakauteen, johon Lokakuun lapsi keskittyy, y...Lue koko vinkki »

Han Kang: Valkoinen kirja

Valkoinen kirja Korealaiselta Han Kangilta on suomennettu tähän mennessä omituinen Vegetaristi ja erinomaisen kiehtova historiallinen Ihmisen teot. Uutuus Valkoinen kirja kallistuu taas sinne omituisempaan suuntaan. Pienoisromaani on hädin tuskin satasivuinen teos, joka kertoo paitsi valkoisesta väristä, myös menetyksestä, surusta ja kuolemasta. Omaelämäkerral...Lue koko vinkki »

Tarita Ikonen: Lasinalaiskudos

Lasinalaiskudos Tarita Ikosen, s. 1992, omaelämäkerralliset proosarunot jatkuvat tässä toisessa osassa. Alakynnessä elämää yhä, tosin nyt enemmän puolustuskykyisenä kuin ensimmäisessä Kylmyyden monologi -kokoelmassa, jossa mylläsi koulukiusaaminen pahimmillaan. Äiti juo ja vieraat miehet kodissa satuttavat sydänjuuria myöten. Elä siinä sitten yhteiskunnan odot...Lue koko vinkki »

Moa Romanova: Paniikkiprinsessa

Paniikkiprinsessa Tämä ruotsalainen sarjakuva sattui silmiin Aamulehdestä, jossa Liv Strömquist sitä kehui. Strömquistin kehut kelpaavat, joten Moa Romanovan ilmeisesti omaelämäkerrallinen sarjakuva pääsi syyniin. Lukeminen meinasi tosin tyssätä oitis, Romanovan piirrostyyli on minun makuuni aika järkky, isot pienipäiset hahmot ovat jonkinlainen mangan antiteesi...Lue koko vinkki »

Eila Pennanen: Tyttölapsi

Tyttölapsi Tyttölapsi saattaa loppuun Eila Pennasen kuusiosaiseksi venyneen kirjasarjan. Alkuperäinen trilogia valmistui jo 1970-luvulla, mutta Pennanen palasi vielä kolmen kirjan verran äitiinsä pohjautuvan Himmun elämään. Tässä viimeisessä osassa pääosassa onkin sitten Pennanen itse sekä Aila-tyttönä 1920-luvulla että kirjailija Marjatta Pätösenä 1990-luvu...Lue koko vinkki »

Édouard Louis: Väkivallan historia

Väkivallan historia Édouard Louisin Ei enää Eddy oli riipivä kuvaus patriarkaatista ja toksisesta maskuliinisuudesta. Väkivallan historia on yksityisempi, mutta avaa silti laajempia näkökulmia yhteiskuntaan. Autofiktiivinen kirja kuvaa jouluaattona 2012 sattuneen tapahtumaketjun, joka johti Louisin raiskaukseen ja murhayritykseen. Tarinaa kerrotaan jälkeenpäin. Ke...Lue koko vinkki »

Antti Holma: Kaikki elämästä(ni)

“Uutiset ovat totta, tyttökullat ei.” Oi, Antti Holma, tuo Suomen kansallisaarre. Antti Holma kertoo uudessa kirjassaan itsestään, aloittaen alusta jatkaen eteenpäin kaupunki kerrallaan. Holman tarina on kodin etsintää, sekä paikkana, ihmisenä että ihmissuhteissa. Holman tarina on välillä haikea ja jopa melankolinen, välillä saa myös nauraa. On...Lue koko vinkki »

Jelena Tšižova: Muistista piirretty kaupunki

Muistista piirretty kaupunki Tässäpä oikein elegantti muistelmateos, jossa käydään läpi henkilökohtaista historiaa, sukuhistoriaa ja Pietarin kaupungin historiaa neljän sukupolven ajalta. Venäjällä se tarkoittaa hyvin monipuolista ajanjaksoa tsaarinvallasta varhaisen kommunismin ja Stalinin vainojen kautta Neuvostoliiton hajoamiseen. Kaupunkiin liittyvistä historiallisista...Lue koko vinkki »

Herman Koch: Suomen päivät

Ainahan meitä suomalaisia kiinnostaa, mitä mieltä maailmalla ollaan meistä, ja jos tämän kertoja on vielä niinkin merkittävä kirjailija kuin Herman Koch, niin sitä suuremmalla syyllä. Koch on aina ollut yksi monista lempikirjailijoistani, ja hänen romaaninsa Illallinen kuuluu varmaankin parhaiden lukemieni kirjojen joukkoon. Suomen päivät olisi...Lue koko vinkki »

Emelie Pine: Tästä on vaikea puhua

Tästä kirjasta olin kuullut paljon ja se on nostattanut ajatuksia, joten olihan se pakko ottaa käsittelyyn ja ilahduin siitä todella. Kirja todella on nimensä veroinen, sillä siinä käsitellään kaikki ne aiheet, joista voi vaan sanoa, että Tästä on vaikea puhua. Naisen elämää kannesta kanteen; ja kaikki ne asiat, ne, joista ei ole uskaltanut puh...Lue koko vinkki »

Tuula­-Liina Varis: Sattunut syntymään

Tempauduin heti alusta asti Sattunut syntymään -kirjaan. Se kertoo lapsen silmin perheestä, jossa minä-kertoja on toinen kaksosista. Ei ole ollut mitään pullan tuoksuista lapsuutta, vaan jo pian käy ilmi, että äiti on ihan omaa luokkaansa, ei halaile ja etenkin Assia kohtelee eri lailla kuin muita. Kummastelin sitäkin, kuinka sisarusten välit oliva...Lue koko vinkki »

Riina Mattila: Eloonjäämisoppi

Eloonjäämisoppi Riina Mattila joutui kaverinsa raiskaamaksi 13-vuotiaana. Tästä jäi pysyvä trauma, joka on vaikuttanut Mattilan elämässä monin tavoin sen jälkeen. Eloonjäämisoppi kertoo siitä, millaista elämä tällaisen trauman jälkeen on ja millaista työtä selviytyminen näin brutaalista vahingonteosta vaatii. Mattila kuvaa tapoja, joilla trauma on hänen elämään...Lue koko vinkki »

Pauli Kallio: Mutta suurin on rakkaus

Rakkaus. Miksi juuri rakkaus? Jos rakkaus ei kiinnosta, ei sitten mikään. Sarjakuvakäsikirjoittaja Pauli Kallio on mielestäni parhaimmillaan omaelämäkerrallisissa teoksissaan. Peräti 11 eri piirtäjän kanssa toteutettu episodialbumi Mutta suurin on rakkaus, joka käy läpi "Aapon" elämää 1960-luvulta nykypäivään, on varmaankin parasta, mitä Pauli Kal...Lue koko vinkki »

Emmi-Liia Sjöholm: Paperilla toinen

Paperilla toinen Paperilla toinen on kohuttu autofiktiivinen teos, joka kertoo naiseudesta ja äidiksi kasvamisesta. Taustalla painava 14-vuotiaana tehty abortti on tietysti sellaista sisältöä, mitä kirjan markkinoinnissa nostetaan esiin – onhan se jo ajatuksena vähän shokeeraava. Suuresti siinä ei kuitenkaan vellota. Alkuasetelma tuodaan nopeasti esille muutamas...Lue koko vinkki »

Paola Pigani: Nokkosia ja ihmisiä

Nokkosia ja ihmisiä Paola Piganin esikoisromaani Älä astu sieluuni kengät jalassa teki vaikutuksen, joten tokihan seuraava suomennos Nokkosia ja ihmisiä piti myös lukea. Tällä kertaa Pigani on vahvasti omaelämäkerrallisen aineiston äärellä, kuvaamassa nuoren tytön kasvua 1970-luvun Ranskassa. Perhe on lähtöisin Italiasta, mutta lapset ovat jo ranskalaisia. Koti on ...Lue koko vinkki »