Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Historian hämäriin jää, lieneekö tarinassa totta nimeksikään. Antiokian piiritys ja verinen valtaus ensimmäisen ristiretken aikana ovat aikalaisten tarkasti dokumentoimia historiallisia tapahtumia, mutta Petrus Tudebodusta lukuun ottamatta silminnäkijät eivät mainitse ritaria nimeltä Rainalt Porcet. Se ei millään tavoin estänyt sankarimaineen syntymistä läntisessä kertomusperinteessä, jossa ristiritareista kehkeytyi valovoimaisia heeroksia aatteen levitessä ja moninaistuessa sydänkeskiajan Euroopassa.
Historioitsija Sini Kankaan Ristiretkien historia on eurooppalaisen historian perusteos ja auttaa ymmärtämään nykypäivän ristiriitojen taustalla olleita historiallisia kauheuksia ja väärinymmärryksiä sekä hirmutekoja. Kirja kuuluu niihin historiankirjoihin, joita historiasta kiinnostuneen on hyvä tietää ja lukea. Kirja on selkeä ja hyvin kirjoitettu sekä innostava.
Saamme tietää muun muassa mitkä olivat osallistujien käsitykset ristiretkestä, miten sujui Jerusalemin valtaus ja kuningaskunnan alkuvaiheet ja millaisia olivat vuoden 1101 ristiretki sekä Damaskoksen fiasko eli toinen ristiretki. Kirjassa käsitellään myös Baltian ristiretkiä ja Suomen kristillistämistä. Kirjan kiinnostavin osa ovat tarinoinnit Rikhard Leijonamielestä ja Saladinista, kolmas ristiretki ja Hattinin sarvien taistelu sekä latinalaisen Jerusalemin kukistuminen. Tapahtumat on myös listattu kronologisesti.
Ristiretkien aikakausi alkoi keväällä vuonna 1096. Silloin pyhiinvaeltajien armeijat marssivat lännestä kohti Jerusalemia vallatakseen muslimeilta pyhän kaupungin ja siellä perimätiedon mukaan sijaitsevan Jeesuksen haudan. Kyseessä oli ensisijaisesti valloitussota ja toissijaisesti idän kristittyjen tukeminen, ei lähetystyö muslimien parissa. Ensimmäisen ristiretken seurauksena Jerusalem jäi 88 vuodeksi kristittyjen kuninkaiden alaisuuteen. Saladin valtasi pyhän kaupungin 1187.
Tutkijan mukaan Suomi oli ristiretkiajalla osa Itämeren piirin kansainvälisiä kuvioita pikemmin kuin väheksytty rajaseutu. Ristiretkien historia näyttää meille toisen puolen totuutta: jos Lähi-idässä heittää kiven järveen, se voi kuulua korviimme vielä vuosituhansien päästä ja ravistella meitä.
Islamilainen jihad leimahti uudelleen vuosisatojen hiljaiselon jälkeen, vähintäänkin osittain vastareaktiona ristiretkeläisten valloitussotiin. Vaikka elämme aikaa, jolloin todennäköisesti enemmistö maailman ihmisistä hyväksyy yleisinhimilliset periaatteet, kuten uskonnon- ja mielipiteenvapauden, uskontojen välinen vihamielisyys on yhä arkipäivää. Jerusalemissa odotetaan seuraavaa iskua.