Rosamund Lupton: Sisar

Osta kirja itsellesi

Osta e-kirjana

Elisa Kirja

Osta käytettynä

Kun äiti soittaa kesken Beatricen lounaskutsujen ja kertoo tämän sisaren kadonneen, aika tuntuu pysähtyvän. Tess on ollut kateissa jo neljä päivää. Koska siskokset ovat aina olleet harvinaisen läheisiä, Beatrice lentää seuraavalla koneella New Yorkista Lontooseen ja samantien he menevät äidin kanssa poliisiasemalle.

Beatrice aikoo selvittää Tessin katoamisen perusteellisesti. He olivat sisaria, he rakastivat toisiaan. He myös pitivät jatkuvasti yhteyttä ja kertoivat toisilleen kaiken. Vai kertoivatko? Beatrice asettuu Tessin asuntoon, ottaa yhteyttä tämän tuttaviin ja käy läpi kaikki vähäisetkin tapaamiset, nähdyt henkilöt, omalaatuiset häirikkösoitot… Hän on valmis tekemään kaikkensa sisarensa eteen. Hän pitää kaikin voimin kiinni kadonneesta pikkusiskostaan. He ovat parhaat ystävät, erottamaton pari, joiden välistä sidettä ei kukaan voi rikkoa.

Kun Tess löydetään kuolleena, käsivarsissaan runsaasti viiltoja ja verta, vastasyntynyt kaunis vauva vierellään sekä verinen veitsi, kuolinsyyksi oletetaan synnytyksenjälkeistä masennusta ja itsemurhaa. Onhan tästä viranomaisten mielestä riittävästi näyttöä: on käyntejä psykiatrilla, Tessin epävakaata suhtautumista asioihin ja muuta. Mutta isosisko ei usko tähän hetkeäkään. Tess on murhattu! Hän on täysin varma siitä ja jatkaa tutkimuksiaan ominpäin vielä tarmokkaammin.

Mietin pitkään, vinkatako tätä vai ei. Kirjaa on tuotu esille kauan ennen sen ilmestymistä jo monin tavoin, hieman poikkeuksellisella mainostamisella ja etukäteisinformaatiolla. Kuitenkin kirjassa on jotakin, joka vetää puoleensa.

Toteuttamistapa on mielenkiintoinen eli kerronta on siskon kertomaa ja suuren osan siitä muodostaa kirjoittaminen Tessille, todistajalausunnon antaminen lakimiehelle sekä Beatricen omat tunteet, joihin liittyy myös perheen tarina. Kirjaan on saatu sisällytettyä kyllä mahdollisimman paljon lukijoihin vetoavia dramaattisia aineksia, muun muassa perinnölliset sairaudet, kuolleet lapset, inhottavat ja niljakkaat miehet, vastoinkäymisten puuduttamia äitejä sekä monikulttuurista ympäristöä sekä Lontoon erityistä tunnelmaa.

Tämä ei tee kirjasta kuitenkaan mitenkään huonoa tai sekavaa. Sen sijaan voin tunnustaa, että kyllä tämä veti puoleensa omalla tavallaan. Trilleri, joka on samalla sisarten välinen rakkaustarina. Kirje isosiskolta pikkusiskolle. Omalaatuisella tavalla jopa uskottava ja loppuratkaisu oli tietysti saatava myös selville, eli luin tämänkin kirjan kerralla loppuun. Uskoisin tämän sopivan varsin monenlaiselle lukijalle, sellaisellekin, joka ei yleensä trillereistä tai jännityksestä pahemmin ole välittänyt. Suosittelen siis sekä jännityksen että dramaattisten perhetarinoiden ja viihteen ystäville.

Irja

Irja ei vierasta mitään kirjallisuuden genreä, mutta pitää eniten hyvistä elämäkerroista, trillereistä, kauhusta, jännäreistä, yhteiskunnallisesta ja poliittisesta kirjallisuudesta. Lukenut kaiken käsiinsäsaaman 4-vuotiaasta lähtien. Vinkkaa noin 20 % lukemastaan. Kaikki vinkit »

3 kommenttia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *