Teen ja loitsujen vuosi herätti heti huomion, sillä kyseessä on varsin poikkeuksellisen yhteistyön lopputulos. Magdalena Hai on tuottelias ja palkittu kirjailija, joka voitti 2023 lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon hienolla nuortenromaanillaan Sarvijumala. Heikala puolestaan on sosiaalisessa mediassa yksi seuratuimpia suomalaisia, mikä on kuvittajalle aika huikea saavutus. Heikala on kuitenkin tunnettu siitä, että hän kuvittaa lähinnä omia juttujaan, joten kirjayhteistyö tuli vilpittömästi yllätyksenä.
Teen ja loitsujen vuosi sisältää neljä lyhytkertomusta, jotka kaikki sijoittuvat Launealan maailmaan. Yksityiskohtaista kuvaa Launealasta ei anneta, mutta se on maailma, jossa taikuus on nimenomaan tyttöjen taito. Opinnot noita-akatemiassa johtavat aikanaan siihen, että noidalle osoitetaan oma mökki tai jopa ilmalaiva, josta käsin noita auttaa yhteisöään.
Ensimmäisessä tarinassa Metsän jumalat vastavalmistunut noita Enna joutuu heti pulmalliseen tilanteeseen, kun kylän ihmiset ottavat enemmän kuin heille kuuluisi ja metsänjumalat eivät suhtaudu tilanteeseen suopeasti. Pakkasvieras puolestaan kertoo syrjässä asuvasta Moirasta, jonka mökkiin yllättäen ilmestyy paleltunut koira, joka onkin oikeastaan lumottu poika. Mutta kuka poika oikeasti on ja kuka on hänet lumonnut?
Mammuttarion salaisuus eroaa muista siinä, että siinä ei oikeastaan pyritä ratkomaan jonkinlaista mysteeriä, vaan se on henkilökohtaisempi kertomus oman identiteetin hyväksymisestä. Tässä tarinassa päästään kysymään, miksi pojat eivät osaa taikoa, ja mitä se merkitsee jos osaakin? Oma suosikkini Lohikäärmemyrsky kertoo pingottamiseen taipuvaisesta Aishasta, joka lähetetään puoliväkisin merenrantalomalle. Kuinka ollakaan, ystävyys merenneidon kanssa ja lohikäärmeiden tanssi saa kuin saakin Aishasta uusia esiin uusia puolia.
Teen ja loitsujen vuosi edustaa paljon puhuttua cozy fantasya. Tässä ei pelasteta maailmaa pahuudelta, vaan ratkaistaan arkisempia ongelmia. Mahdolliset ongelmat totta kai ratkeavat ilman väkivaltaa ja mielellään teekupposen ja leivosten lempeällä avustuksella. Jos kirjaa johonkin vertaisi, niin Hayao Miyazakin Kikin lähettipalvelu -elokuvaan. Noita-aiheen lisäksi kirjassa on myös samankaltaisia aikuistumisen teemoja, joissa aletaan ymmärtää paitsi omia voimia myös sitä, miten rakennetaan yhteyttä toisiin ihmisiin.
Heikala on ollut juuri oikea henkilö kuvittamaan tätä kirjaa, sillä hänen japanilaisvaikutteinen, animen ja lastenkirjakuvituksen välimaastoon sijoittuva tyylinsä sopii juuri tällaiseen maailmaan. Akvarellikuvituksissa on herkkyyttä, mutta myös runsaasti veikeitä yksityiskohtia.
Teen ja loitsujen vuosi on kaiken kaikkiaan aivan ihastuttava tapaus. Varmaan johtuu maailman tilanteestakin, mutta tätä lukiessa tuli tunne, että juuri tällaista hyväntahtoista fantasiaa nyt kaipaakin.






