Avainsana: kuolema

Maanpäällinen osa -kirjan kannessa on piirros puusta ja sen maanalaisesta juuristosta. Puun maanpäällinen osa muodostaa ikään kuin keuhkot.

Sanna Karlström: Maanpäällinen osa

30.7.2025

Sanna Karlströmin edellinen runokokoelma Pehmeät kudokset käsitteli äidin kuolemaa. Kuolemalta ei nytkään vältytä. Samalla tavalla myös luonnon ja elämän kuvasto on läsnä. Yhteyttä kirjoille luo myös molempia koristava Päivi Puustisen kansikuvitus, joka sitoo kirjoja toisiinsa. Sanon sen nyt nopeasti jotta se menisi ohi:sisareni ruumis työnnett... Lue koko vinkki »

Terhi Forssén: Edelleen tässä

10.2.2024

Terhi Forssénin toinen runokokoelma Edelleen tässä viipyilee paljon hautausmailla, mutta sen ote on monessa kohtaa konkreettisempi kuin mitä aiheesta ensin mieleen tulisi. Goottilaisen kuolemaromantiikan sijaan Forssén kirjoittaa haravoinnista, hautalyhdyistä, hautakivien kiillosta. Kokoelman ensimmäinen osa on pohjimmiltaan havaintoja haudanhoidon... Lue koko vinkki »

Sinikka Huusko: Kokonaan

23.1.2023

Sinikka Huuskon toinen runokokoelma Kokonaan kertoo rakkaudesta, joka lienee runouden aihe numero yksi. Voiko siitä sanoa enää mitään uutta? Miksipä ei, kyllähän sanoja voi asetella tavoilla, joita ei ole ennen nähty, vaikka näin tutun aiheen ympärillä pyöritäänkin. Epäilemättä, olet siinä, kokonaanon painettava silitysraudalla rinta hiljaiseks... Lue koko vinkki »

Sanna Karlström: Pehmeät kudokset

21.11.2022

Sanna Karlströmin palkittu kolmas runoteos Harry Harlow’n rakkauselämät tuli minulle vastaan alkuvuodesta kun luin läpi Tanssiva karhu -voittajia (oma arvioni kirjasta: Tässä on rakkaus, apina häkissä). Kokoelmasta jäi sen verran hyvä maku, että kun Karlströmiltä ilmestyi tänä vuonna uusi runokokoelma, se päätyi varauslistalleni. Pehmeät kudokse... Lue koko vinkki »

Aila Meriluoto: Miehen muotoinen aukko

8.6.2022

Runoilija Aila Meriluoto (1924–2019) oli naimisissa kolme kertaa. Viimeinen avioliitto Jouko Paakkasen kanssa solmittiin vuonna 1979 ja päättyi vuonna 2004 Paakkasen kuolemaan. Seuraavana vuonna ilmestyi runokokoelma Miehen muotoinen aukko, jonka runot ovat täynnä tunteita: rakkautta, surua, hämmennystä toisen poissaolosta ja jopa vihaa. Heräsin... Lue koko vinkki »

Sirkka Turkka: Nousevan auringon talo

20.5.2022

Nousevan auringon talo (Tammi, 1997) on Sirkka Turkan kymmenes runokokoelma. Se seurasi Tanssivan karhun voittanutta Sielun veli -kokoelmaa. Tyyliltään se onkin samankaltainen kuin edeltäjänsä; tästä onneksi puuttuvat englanninkieliset osiot. Tematiikka on lukemistani Turkan runokokoelmista tuttua: on eläimiä, erityisesti koiria ja hevosia, ja t... Lue koko vinkki »

Sirkka Turkka: Voiman ääni

6.4.2022

"Eteisessä on vettä, pihalla vieras auto. / Ja ääni, joka minusta lähtee, / on voiman ääni." Sirkka Turkka (1939–2021) tuli vastaan heti Tanssiva karhu -projektin ensimmäisenä, kun palkinnon ensimmäinen voittaja, Turkan kokoelma Sielun veli (Tammi, 1993) jätti myönteisen vaikutelman. Voiman ääni edeltää Sielun veljeä. Kuvasto on tutun oloista Tu... Lue koko vinkki »

Sirpa Kyyrönen: Ilmajuuret

3.3.2022

Runouden saralla monella tavoin ahkeroiva Sirpa Kyyrönen (s. 1978) on kirjoittanut tähän mennessä neljä runokokoelmaa, joista tämä kolmas palkittiin Tanssiva karhu -palkinnolla. Ilmajuuret on muodoltaan melko tavanomainen nykyrunokokoelma, ei mitään liian mutkikasta tai haastavaa, mutta sisältö herättää kyllä ajatuksia. Lämpeneminen repii kraatt... Lue koko vinkki »

Pentti Holappa: Ankkuripaikka

29.12.2021

Ennen Tanssiva karhu -projektiani Pentti Holappa oli lähinnä nimenä tuttu Ystävän muotokuvan Finlandia-palkinnon myötä. Ankkuripaikka on Holapan 14. runokokoelma ja ilmestynyt yli 40 vuotta esikoiskokoelman Narri peilisalissa (1950) jälkeen, osana Holapan tuottoisampaa myöhäiskautta. Runokirjojen takakannet kertovat harvemmin mitään kovin yksity... Lue koko vinkki »

Tomi Sonster: Koska olen täydellinen

21.5.2017

Lukijaa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Kynnenmittaiset pika-artikkelit ja valmiiksi pureksittu internet-viihde heikentävät ihmismielessä orastavaa mielikuvitusta. Onneksi omia spekulointitaitoja ja tunne-elämää voi rikastuttaa Tomi Sonsterin käsittämättömillä runoilla. Koska olen täydellinen on Sonsterin kolmas runokokoelma ja todiste siitä, että ... Lue koko vinkki »

Gösta Ågren: Tääl

11.3.2013

Finlandia-vaellukseni tiimoilta olen jälleen saanut maistaa palasen kotimaista runollisuutta, tällä kertaa käännettyä sellaista. Harmittaa, että ruotsinkielen ymmärrykseni ei yllä runollisiin mittoihin – ei varsinkaan niihin. No, uskoni Caj Westerbergin suomennoksia kohtaan on vahva. Viisi ensimmäistä Finlandia-voittajaa olen nyt lukenut, kolme ... Lue koko vinkki »

Helvi Hämäläinen: Sukupolveni unta

27.10.2012

Säädyllinen murhenäytelmä. Jotakin kohahduttavaa, jotakin sangen rohkeaa. Näin olisin vastannut, mikäli minua vielä joitakin päiviä sitten olisi pyydetty ilmaisemaan mielleyhtymäni nimelle Helvi Hämäläinen (1907–1998). Olisin nähnyt edessäni nuorehkon naiskirjailijan, uhkarohkean ja itsenäisen, henkilön joka sukupuolestaan huolimatta uskalsi kirjoi... Lue koko vinkki »

Eeva Kilpi: Kuolinsiivous

18.9.2012

Kuolinsiivous kattaa päiväkirjamerkintöjä 27 vuoden ajalta, vuosilta 1984–2011. Otteet eli lyhyet merkinnät sekä runot on koottu vanhoista merkinnöistä ja jaettu kuukausittain, jokaisen kohdalle on merkitty kirjoitusvuosi. Kirja kattaa vuoden, sen jokaisen kuukauden. Kuukausi alkaa aina runolla. Runoja on myös merkintöjen lomassa – erilaisia, hieno... Lue koko vinkki »

Lea Kranz: Lasiseinän takana

25.10.2008

Lea Kranz herkistää tällä runokirjallaan täysin, riisuu aseista paatuneimmankin lukijan. Luin kirjan yhdeltä istumalta, pala kurkussa ja vedet silmissä. Runot ovat kaikki niin koskettavia, äidin tuskasta, kun menettää lapsensa, äidin syyllisyydestä, olisiko sittenkin jotain... "Ota minut syliisi Jumala ja lohduta minua. Olen menettänyt lapseni". ... Lue koko vinkki »