Venezuelalainen Karina Sainz Borgo on kirjoittanut muutaman teoksen, joista Aula & Co on julkaissut suomeksi esikoisteoksen Caracasissa on vielä yö ja nyt tämän toisen fiktiivisen teoksen Kolmas maa (El tercer país). Teos teki vaikutuksen niin sen Kirjavinkkeihin arvioineeseen Hannuun kuin minuunkin.
Kolmannen maan on suomentanut espanjankielisen kirjallisuuden kokenut asiantuntija Satu Ekman. Haastattelin Ekmania sähköpostitse toukokuussa 2022.
Miten päädyit suomentamaan Kolmatta maata? Oliko Sainz Borgo aikaisemmin tuttu kirjailija?
Kustantamosta otettiin yhteyttä ja kysyttiin, ehdinkö suomentaa kirjan. Olin lukenut Karina Sainz Borgon esikoisromaanin La hija de la española alkukielellä pian sen ilmestymisen jälkeen (Caracasissa on vielä yö, suom. Taina Helkamo).
Millainen Sainz Borgo on kirjoittajana?
Sainz Borgo osaa kirjoittaa karuista asioista kauniisti, väkevästi, ytimekkäästi. Kolmannessa maassa hän nivoo yhteen kahden naisen ystävyyden, elämän ja kuoleman, väkivallan ja rakkauden, Venezuelan lähihistorian ja legendat sekä maagisen realismin.
Oliko kirjan suomentamisessa jotain erityistä?
Kirjan suomentaminen oli minulle erityinen kokemus, koska tunsin olevani kotonani. Venezuelassa asuneena tunsin laulut, tanssit ja perinteet. Tunsin wayuu-intiaanit, tiesin miltä ruoat maistuvat, tunnistin kylät ja kaupungit, vaikka niitä ei mainittu nimeltä. Myös idiomit ja murteelliset ilmaisut avautuivat vaivatta. Kirjaan oli helppo astua sisään.
Miten koit Sainz Borgon tavan ottaa kirjan pohjaksi todellisen Venezuelan ja Kolumbian välisen raja-alueen humanitaarisen kriisin ja tehdä siitä sitten allegorisemman ja yleismaailmallisemman poistamalla nimet ja viittaukset olemassaoleviin paikkoihin? Kirjassa rajaseudut saavat vahvasti metaforisiakin sävyjä, mikä ehkä vie ajatuksia eteläamerikkalaisen maagisen realismin suuntaan, vaikka tässä ei sinänsä mitään erityisen maagista ollutkaan.
Kirja on monitasoinen. Raja viittaa romaanissa paitsi valtiolliseen myös elämän ja kuoleman väliseen rajaan. Kolmannen maan kulkijat elävät rajatilassa, keskellä hätää, pelkoa, surua, kaipausta ja hämmennystä, joita Karina Sainz Borgo kuvaa varsin uskottavasti. Kuten sanoit, paikannimien poistaminen tekee aiheesta yleismaailmallisen, ja Kolmannen maan kriisin voi sijoittaa lähes mihin tahansa.
Kirjassa on runsaasti viittauksia maagiseen realismiin, mistä vihjaa heti ensimmäisellä sivulla sitaatti Juan Rulfon Pedro Páramosta. Aurelio-niminen henkilöhahmo, tuntemattoman vitsauksen uhka ja kuolleet kaksoset viittaavat suoraan Gabriel García Márquezin Sadan vuoden yksinäisyyteen.
Sainz Borgo on kertonut ajattelevansa, ettei kansallista kirjallisuutta olekaan, ja kokee olevansa ennemmin osa espanjankielistä kirjallista traditiota. Missä määrin espanjalaisessa kirjallisuudessa kirjailijan kotimaa näkyy, jos vaikka vertaa espanjalaisia kirjailijoita eteläamerikkalaisiin espanjaksi kirjoittaviin kirjailijoihin? Sainz Borgon osaltahan asiaa mutkistaa sekin, että Sainz Borgo on itse asunut Espanjassa yli kymmenen vuotta, eli Sainz Borgo asemoituu osaltaan diasporakirjailijoidenkin joukkoon.
Uskon, että jokainen taiteilija on koulutuksensa, kokemustensa, näkemystensä, lahjojensa, persoonallisuutensa ja tavoitteittensa summa. Nykypäivänä maailma on globalisoitunut, ja kirjallisuutta käännetään paljon. Maahanmuuttajien ja pakolaisten kirjoittama kirjallisuus ei ole uusi ilmiö Espanjassa eikä muuallakaan maailmassa.
Kahden maailman tunteminen antaa perspektiiviä ja mahdollisuuden kirjoittaa vakuuttavasti. Moni välttelee leimautumista eikä halua identifioitua minkään yksittäisen kansallisuuden edustajana. Vaikka Sainz Borgo ei edes pystyisi sensuurin vuoksi julkaisemaan kirjojaan Venezuelassa, hän ei peittele taustaansa vaan kirjoittaa aiheista, joihin hänen on helppo samastua. Kuten jo mainitsin, Kolmannessa maassa puhutaan Venezuelan murteita, syödään paikallisia ruokia, tanssitaan perinteisiä tansseja ja lauletaan kaikille tuttuja lauluja.
Toimittajana ja varmasti myös syntyperänsä vuoksi Sainz Borgo on seurannut Venezuelan poliittista tilannetta ja luultavasti halunnut kertoa sen kauhuista lukijoille. Sainz Borgo on kuitenkin ollut jo yli 20-vuotias muuttaessaan Espanjaan ja on siten kasvanut kiinni molempiin kulttuureihin.
Millaisena espanjankielinen kirjallisuus yleensä näyttäytyy? Suomessakin se on kielialueena toisaalta selvästi angloamerikkalaisen kirjallisuuden jaloissa, meillä Kirjavinkeissäkin alkuaan espanjankielistä kirjallisuutta on selvästi alle kaksi prosenttia kaikesta käännöskirjallisuudesta, vaikka espanja kuudenneksi yleisin alkukieli onkin. Toisaalta on monia suosittuja espanjankielisiä kirjailijoita, kuten Pérez-Reverte, Ruiz Zafón, García Márquez, Allende, ja tuntuu, että jonkun verran on nostetta eteläamerikkalaisen kirjallisuuden suuntaan, kuten nyt juuri Sainz Borgo tai vaikka Mariana Enriquez.
Espanja on maailman neljänneksi puhutuin kieli, ja toden totta, espanjankielistä kirjallisuutta julkaistaan alkukielellä lukuisissa valtiossa ja monella mantereella. Suomennetun espanjankielisen kirjallisuuden julkaisuprosentti on samaa luokkaa kuin Kirjavinkkien arviot: 1-2 prosenttia kaikesta käännöskirjallisuudesta.
Espanjankielisessä Amerikassa on jo joitakin vuosia ollut nosteessa mielenkiintoinen aalto nuorehkoja naiskirjailijoita, jotka purkavat rohkeasti maanosan väkivaltaa ja muita yhteiskunnallisia epäkohtia sanoiksi. Mariana Enríquezin ohella näistä on suomennettu muun muassa Agustina Bazterricaa, Samanta Schweblinia, Valeria Luisellia ja Fernanda Melchoria. On harmillista, että näitä kirjallisuuden edelläkävijöitä pidetään Suomessa marginaalisina. Suomennoksia on vähän ja käännösten julkaiseminen jää usein pienkustantamojen harteille.
Tuleeko mieleesi espanjan- tai portugalinkielisiä kirjailijoita, joita Suomessa tunnetaan heikosti, mutta jotka ansaitsisivat enemmän huomiota? Onko kirjailijoita tai kirjoja, joita erityisesti haluaisit päästä suomentamaan?
On mahdotonta nimetä yhtä tai kahta kirjailijaa, jota haluaisin suomentaa. Yllä mainitsemiani espanjankielisen Amerikan lahjakkaita, rohkeita naiskirjailijoita olisi upeaa päästä kääntämään suomalaisten lukijoiden ulottuville.
Mitä sinulla on nyt ollut työn alla, mitä on tulossa seuraavaksi?
Tutustun paraikaa espanjalaisten Francesc Mirallesin ja Héctor Garcían
tietokirjaan Namasté, joka ilmestyy keväällä 2023 Gummeruksen
kustantamana.
Satu Ekmanin suomentamat teokset Kirjavinkeissä. Poimintoja Ekmanin teoksista:
